«Infodemiija»? Beaggimat, gielis ođđasat ja konspirašuvdnateoriijat koronapandemiija birra – 1.oassi

Ceahkki: Oahppaheaddjioahppu, Nuoraidskuvla, Joatkkaskuvlla oahpahus. Fága: Demokratiija ja borgárvuohta, Media ja digitála gálggat, Dárogiella, Servodatfága. Resurssat: Oahpahusbottat.

Barggu ulbmil:

Oahpisteapmi doahpagiidda nugo boasttudieđut ja infodemiija, ja maid introduseret 2. ja 3. oasi oahpahusdahkosis.

Čanastat oahppoplánačoakkáldahkii:

Bajitoassi: 1.3 Kritihkalaš jurddašeapmi ja ehtalaš diđolašvuohta, 1.6 Demokratiija ja mielváikkuheapmi, 2.3 Vuođđogálggat, Fágaidrasttildeaddji fáttát: 2.5.1 Álbmotdearvvašvuohta ja eallimis birget, 2.5.2 Demokratiija ja mielborgárvuohta

Áigi:

20 minuhta

Joavkosturrodat:

15-30

Láidestus oahpaheaddjái

Covid-19 virus, nu gohčoduvvon koronapandemiija, lea leavvan miehtá máilmmi. Oallugiidda lea dehálaš diehtit movt dilli boahtá ovdánit. Norggas leat guovddáš ja báikkálaš eiseválddit máŋgga vuorus mearridan garra doaibmabijuid unnidandihte njoammunvára. Doaibmabijuin leat sosiálalaš ja ekonomalaš váikkuhusat oallugiidda álbmogis, ja oallugiidda leat rievdadusat dramáhtalaččat.

Roassodiliin šaddá stuora dárbu oažžut dieđuid ja gártá issoras ohcamuš gávdnat sivvačilgehusaid ja einnostemiid. Interneahtta ja sosiála mediat leat mielde váikkuheame dasa ahte hui ollu diehtojuohkin jorrá. Dárbbašlaš digaštallamis ávkkálaš doaibmabijuid birra sáhttet boasttudieđut šaddat vahágin sihke álbmotdearvvašvuhtii ja demokratiijii, jus dat besset leavvat.

Luohttámuš, rabasvuohta ja diehtojuohkin mii lea olahanmuttus, leat vealtameahttumin demokratiijii. Muhtin lágan diehtojuohkin mielddisbuktá eahpeluohttámuša, balu ja panihka. Gávdnojit issoras ollu diehtojuohkimat mat sáhttet mielddisbuktit eahpejierpmálaš ja njuolgut vahátlaš daguid, sihke oktagaslaččat dahje kollektiivvalaš dásis. Dan rájes go pandemiija vulggii álgogeahčen 2020 lea Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna (WHO) váruhan boasttudieđuid vuostá mat jorret. WHO mielde sáhttet boasttudieđut mat jođánit levvet, mielddisbuktit «infodemiija» mat sáhttet mielddisbuktit stuora billisteaddji váikkuhusaid.

Dát oahpahusdagus addá ohppiide/ studeanttaide vejolašvuođa guorahallat iešguđetlágan boasttudieđuid koronapandemiija birra, ja reflekteret manin dákkár boasttudieđut ihtet ja movt dat váikkuhit. Sii besset maid oahpásmuvvat makkár mállet gávdnojit fuomášandihte dakkáriid ja movt vuosttaldit boasttudieđuid juohkima.

Oahpahusdagus lea golmma oasis, maid sáhttá čađahit oktanaga dahje juohkit máŋgga láhkkái.

Dát oassi, Vuosttaš oassi, lea oahpisteapmi fáddái (sullii 20 min).

Nubbi oassi lea fenomenaid birra mat mielddisbuktet ahte boasttudiehtojuohkkin leavvá ja movt dat mielddisbuktá váttis váikkuhusaid, ja sivaid ja dynamihkaid birra manne dákkár boasttudiehtojuohkkin beassá leavvat (60 min).

Goalmmát oasis beassat oahpásmuvvat málliide movt sáhttá fuobmát ja vuosttaldit boasttudiehtojuohkimiid (2 x 45 min). 

 

Váldooassi

  1. Oahppit/ studeanttat gehččet dán oahpistanfilmma.


–>

2. Gažaldagat ja reflekšuvnnat/ ságastallan maŋŋil oahpisteami:

Muhtin logiid jagi áigi, go interneahtta ja sosiála mediat eai geavahuvvon nu oallugiin, de lei mihá unnit diehtojuohkin fidnemis go mihkke dramáhtalaččaid dáhpáhuvai. Jáhkát go don ahte unnit diehtojuohkin livččii dagahan álkibun dahje váddáseabbon jáhkihit olbmuide ahte skuvllat fertejit giddejuvvot ja ahte olbmot fertejit bissut ruovttuin?

Jáhkát go don ahte boasttudieđut sáhttet áitit luohttámuša servodagas ja demokratiijii? Manin / manin it?

Guovvamánu 2020 buvttii Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna (WHO) čuovvovaš cealkámuša:

«COVID-19 vuolgaga ja responssa lea hirbmat ollu ‘infodemic’ čuvvon – badjelmearálaš olu diehtojuohkin – muhtin ráje duođat ja earát fas eai – mat dagahit ahte šaddá váttis olbmuide gávdnat luohtehahtti gálduid ja luohtehahtti bagadallama go dárbbašit dakkára.»

Digaštallet doahpaga «infodemiija»: Makkár jurdagiid addá dat didjiide? Sáhttet go boasttudieđut leat «njoammu», ja galgá go daid vuostá geahččalit bargat seamma ládje go ovtta virusa vuostá?

 

Joatkke nuppiin osiin dahkosis