Hopp til hovedinnhold

Mii lea Dembra?

Dembra fállá bagadallama, kurssaid ja resurssaid neahta bokte, eastadanbargguide iešguđetlágan joavkovašolašvuođaid vuostá nu go ovdagáttuid, vierisbalu, nállevealaheami, antisemittismma ja ekstremismma vuostá.

Dembra váldodoaibma lea eastadeapmi demokráhtalaš gelbbolašvuođa huksema bokte, mas searvadahttin ja oassálastin, kritihkalaš jurddašeapmi ja girjáivuođagelbbolašvuohta leat guovddáš prinsihpat.

Fálaldat lea jurddašuvvon skuvllaide ja oahpaheaddjiohppui Norggas. Skuvllaid oassálastin lea nuvttá. Oahpahusdahkosat ja fágateavsttat dembra.no:s leat rabas ja olahanmuttus buohkaide geain lea beroštupmi.

Dembras leat guokte oasi

  • Dembra skuvla

    Fállá kurssaid ja bagadallama vuođđoskuvlii ja joatkkaohppui.

  • Dembra LU

    Fállá Dutkan- ja Ovddidan-vuoruhemiid ja fágalaš fierpmádaga.


Dembra fálaldagat

Dembras lea fálaldat olles skuvlejupmái: Vuođđoskuvlii, joatkkaohppui ja oahpaheaddjeohppui.

Earret eará oahpaheaddjit, skuvlajođiheaddjit ja eará bargit skuvllas, allaskuvaloahpaheaddjit, studeanttat ja earát geain lea beroštupmi leat sii geat ávkkástallet min fálaldaga.


Historjá Dembra duohken

Dembra lea 2012:s ovdánahttojuvvon Senter for studier av Holocaust og livssynsminoriteter (HL-senteret), Det Europeiske Wergelandsenteret (EWC) ja Oslo universitehta instituhtas oahpaheaddjioahpu ja skuvladutkama várás (ILS) .

Duogážin lei almmuhus man Oahpahusdirektoráhtta almmuhii Máhttodepartemeantta diŋgojumiin, ahte ovddidit oahpahusfálaldaga doarjjan skuvllaide eastadit antisemittismma, nállevealaheami ja eahpedemokráhtalaš guottuid. lmmuheapmi lei čuovvoleapmin Eidsvåg-lávdegotti raportii “Det kan skje igjen” (Dat sáhttá fas dáhpáhuvvat) (2011) ja Stuoradiggedieđáhusa čuovvoleapmin ST 22 (2010-2011) nuoraidskuvladási birra.

Vuosttaš kursapáhkas hábmejuvvo fálaldaga vuođđojurdda ná:

Kursapáhka namma lea Dembra: Demokráhtalaš gearggusvuohta nállevealaheami ja antisemittismma vuostá. Namma speadjalastá kurssa vuođđojurdaga. Ovdagáttut ja olggušteaddji guottut mielddisbuktet eahpedorvvolašvuođa ja dovddu ahte lea olggobealde, ja addet vuođu loavkašuhttimiidda. Danin leat skuvlla demokráhtavuolggaheaddji bargu, oktan fátmmasteaddji searvevuođain, mielmearridemiin ja kritihkalaš gulahallamiin, maiddái váikkuhangaskaoamit movt sáhttá eastadit marginaliserema, vealaheami ja cielaheami.

Vuosttaš vihtta skuvlla álge Dembrain 2013 čavčča. 2016 rájes lea dembra sturron ja šaddan riikkaviidosaš fálaldahkan, seammás go Det Europeiske Wergelandsenteret válljii ahte ii joatkke iežas áŋgiruššamiin doaimmas. Dál fállet guhtta ráfi- ja olmmošvuoigatvuođaguovddáža iešguđet guovlluin riikkas Dembra: Raftostiftelsen Oarje-Norggas, ARKIVET freds- og menneskerettighetssenter lulli-Norggas, Nansen Fredssenter Innlandet:s, Falstadsenteret gaska-Norggas, HL-guovddáš Østlandet:s ja Narviksenteret davvi-Norggas. Dembra.no almmuhuvvui maid vuosttaš geardde 2016:s, ja dain čađahuvvo stuorát revideremat 2019:s ja 2023:s. Neahttabáikkis leat nuvttá oahpporesurssat sihke skuvllaide ja oahpaheaddjeohppui.

Dássážii leat 155 skuvlla badjel 4300 oahpaheddjiin ožžon bagadallama ja kurssa Dembra čađa (2023). Dembra bokte oahpaheaddjioahpu várás leat 13 oahpaheaddjeoahppoinstitušuvnna leamaš mielde hábmeme profešuvdnagelbbolašvuođa ja resurssaid maid geavahit studeanttaide, ohppiide ja oahpaheddjiide (2023). Dembra lea ožžon dehálaš posišuvnna skuvllas, ovdagáttuid eastadeami fágasuorggis, ja Dembra neahttabáiki, dembra.no lea dehálaš gáldu hárjehallamiidda ja fágadieđuide oahpaheddjiide, oahpaheaddjioahppostudeanttaide ja allaskuvlaoahpaheddjiide.

Dembra resurssat leat ráhkaduvvon oahppoplánadahkosa mielde ja leat áibbas nuvttá, min ovttasbargoguimmiid ja doarjjaolbmuid vehkiin.

Finansiert av

  • Kunnskapsdepartmentet
  • Utdanningsdirektoratet

Guovddážat Dembra duogábealde

  • HL-senteret
  • Raftostiftelsen
  • Narviksenteret
  • Nansen Fredssenter
  • ARKIVET freds- og menneskerettighetssenter
  • Falstadsenteret