Ovdagáttut ja stereotypiijat

Ovdagáttut leat guottut (jáhkut) eará olbmuid birra maid vuođđu leat dakkár ovdalgihtii hábmejuvvon jáhkut dan joavkku birra gosa sii gullet (identifiserejit). Dat leat guottut eará olbmuid birra dušše dan dihte go sii identifiserejuvvojit dan jovkui, eaige fal persovnnalaš iešvuođaid dihte.

Nu sáhttit lohkat ahte ovdagáttut laktet ovttaskas olbmuid muhtun jovkui, ii fal nu mot dat olmmoš ieš vásiha gullevašvuođa dan jovkui, muhto dan vuođul makkár jovkui son, geas leat dat ovdagáttut, navdá su gullat.

Buot olbmuin lea sodju jáhkkit ovdagáttuide

Ovdagáttut laktásit oppalaš proseassaide, iešvuođaide min olmmošlaš psykologiijas ja min vuohkái mot mii oččodit dieđuid. Dat lei okta dain maid Gordon Allport fuomášahtii iežas klassihkalaš girjjis The Nature of Prejudice 1954:s. Ovdagáttut eai leat gusto dakkárat mat muhtun olbmuin leat ja nuppiin fas eai leat, muhto lea baicca nu ahte mis buohkain leat ja lea vierru atnit ovdagáttuid. Ovdagáttut leat dábálaččat.

Ulbmil ii dárbbaš danne leat ahte lea ovdagáttuid haga. Berre baicca leat kombinašuvdna das ahte unnida ovdagáttuid, joatkevaččat hástalit ja árvvoštallat iežamet ovdagáttuid, ja ábaide gávdnat vuogi mot mii hálddašit iežamet dábiid ovdagáttuid atnima ektui nu ahte unnimus lági mielde loavkidit nuppiid.

Makkár oppalaš mekanismmat leat dasto dasa mot ovdagáttut čuožžilit? Allport čujuhii mekanismmaide mat gusket dovdduide nu go min dárbui diehtit gosa mii gullat ja geat mii leat. Seammás deattuhii garrasit daid kognitiivva (iežas ipmárdusat ja vásáhusat) mekanismmaide, min vuohkái mot mii ordnet og kategoriseret beaivválaš duohtavuođa dili.

«Mii» ja «diet earát»

Olbmot leat sosiála “eallit” geat definerejit iežaset nuppiid ektui. Mii gávdnat iešdovddumet dan vuođul gosa mii gullat, geaid vuohkái dehe ládje mii leat. “Mun” defineren iežan muhtun “mii” jovkui gosa anán iežan gullevažžan. Dat lea Tajfel ja Turnera sosiála iešdovdoteoriija vuođđojurdda (Tajfel ja Turner 1979).

Sosiálapsykologiijas adnojuvvo dávjá dat eanet neutrála namahus “sis-joavku”. Dán joavkku viidodat sáhttá leat iešguđetlágán, bearašjoavkkus masa dovdat gullevašvuođa juo mánnávuođas, ja stuorit joavkkuide nu go riika (našuvdna) ja oppalohkái olmmoščerdii. Jurdda ovdagáttuid duohken lea dárbu defineret iežas muhtun sis-jovkui, “mii”, dainnalágiin geat sii eai leat, ja jáhkuid vuođul muhtun olgo-joavkku birra, “diet earát”.

Jáhkut “diet earát” joavkku birra sáhttet leat negatiiva dehe vaššát, muhto eai maid dárbbaš leat nu (Brewer 1999). Jáhkku ahte “diet earát” leat vašálaččat ja adnojuvvojit áittan sáhttá nannet “mii” joavkku oktavuođaid. Lea dovddus ášši ahte lea vejolaš hábmet goit dakkár gaskaboddosaš oktavuođaid sierranas servodatjoavkkuid gaskii dalle go mánidit doallat oktavuođaid olggobeale vašálaččaid dehe áitagiid vuostá. Muhto identitehta ja gullevašvuohta doibmet maid ovttas buriid jáhkuiguin “diet earát” joavkku birra. Lea ovdamearkka dihte ollásiidda vejolašvuohta doallat nanu ja dehálaš bearašoktavuođaid ja ii dan dihte dárbbaš vašuhit buot eará bearrašiid.

Sosiála identitehtateoriija vuođus leat earenoamážit guokte vuogi mot mii árvvoštallat mii-joavkku earáláganin go “diet earát”. Vuosttažettiin lea mis dakkár dáhpi ahte mii árvvoštallat dan joavkku, maid mii atnit iežamet joavkun, eanet positiivan go “diet earát” joavkku, nu gohčoduvvon sis-joavkku favoriseren dehe bias (spiehkastit duohta dilis). Nuppádassii, de atnit mii eará joavkkuid leat eanet ovttaláganin, eanet homogenan go iežamet joavku lea (olgo-joavkku homogeniseren). Okta buorre ovdamearka dasa lea mot sátni afrihkkálaš dáppe Norggas sáhttá adnojuvvot dasa mot čilget ovtta olbmo identitehta, ja dan oktavuođas adnojuvvo hárve eurohpálaš namahus. Dat doahpagat leat seammá dássásaččat, muhto Norggas lea álkit oaidnit eurohpálaš girjáivuođa dan sadjái go afrihkkálaččaid girjáivuođa.

Leat negatiivvalaš bealit dan tendeanssas go árvvoštallet eará joavkkuid leat eanet seammáláganin go iežaset gullevaš joavkku. Jus mii fuomášit muhtun negatiiva beliid iežamet joavkku olbmuin, de dávjá čilgejuvvojit dat leat joavkku máŋggabealátvuohtan ja variašuvdnan. Dat lea dušše juoga mii guoská ovtta dehe moatti olbmui, iige olles jovkui. Mii guoská “dieid earáide”, de lea álkit navdit dan joavkku ovttaskas olbmuid láhttema dakkárin mii guoská olles sin jovkui.

Kategoriseren lea oassi dieđalaš jurddašeamis

Go galgat ipmirdit birasmáilmmi, de fertet mii háddjet dan kategoriijaide ja joavkkuide. Kategoriserema álgu lea generaliseren – mii giddet fuomášumi dušše daid sierranas beatnagiid ovttaláganvuođaide dan sadjái go erohusaide go galgat hábmet beatnagiid kategoriija.

Dákkár juohku lea vuđolaš oassi dieđalaš jurddašeamis, goittotge dan rájes go Carl von Linné almmuhii šattuid juogu. Ieš alddis ii leat mihkkege boasttuvuođaid das go generalisere. Olmmošjoavkkuid generaliseren lea maiddái ávkkálaš, jus mii dahkat dan dalle go oastit skeaŋkkaid 3-jahkásažžii dehe go geahččalit vuovdit aviissaid eanemus lági mielde.

Stereotypiijat

Go generaliseremis gártet stereotypiijat, de čuožžilit hástalusat. Stereotypiija lea stirdon generaliseren, dat mearkkaša dan ahte okta jáhkku muhtun joavkku birra ii rievdda dehe muddejuvvo ođđa dieđuid vuođul dehe go deaivá daid olbmuid.

Lea han dattetge vejolaš ahte okta ovttaskas olmmoš sáhttá spiehkastit ovtta joavkku tendeanssain. Nu guhká go mii leat rahpasat dustet dakkár spiehkastemiid, de ii dárbbaš leat heitot doalahit daid generaliserejuvvon jáhkuid. Navdin, stigmatiseren, gártá váttisin jus jáhkut ovtta joavkku birra eai rievdaduvvo vaikko ožžotge čielga ovdamearkkaid dasa ahte sis leat boasttu dieđut.

Olbmuid dábi, tendeanssa, hábmet stereotypiijaid, sáhttá dustet sáhkkiivuođain diehtit iešguđetláganvuođaid ja boastto ipmárdusaid birra, kritihkalaš jurddašemiin ja guorahallamiin mot ieš lea, láhtte ja jurddaša.

Emošunála mekanismmat hehttejit ovdagáttuid rievdamis

Lea dákko gokko dovdduid, emošunála mekanismmat, mat doibmet go ovdagáttut bohciidit, deivet daid kognitiiva beliid. Mii gulaimet mot mii defineret iežamet, iežamet joavkku ja gosa ja geasa gullat “dieid earáid” ektui. Dat mearkkaša dan, go “dieid earáid” govva rievdá, de váikkuha dat maiddái mot mii ipmirdit dehe goviidat iežamet joavkku, na, oppalohkkái iežamet. Ja iežasgova rievdan lea mihá losit proseassa go dat ahte muddet boasttoipmárdusa juoga man birra mii ii mearkkaš maidege. Nappo: stereotypiijat earáid birra leat sitkadat danne go dat muitalit geat mii ieža leat.

Ovdamearka: ollu nuoraide lea spábbačiekčan dehálaš identitehta. Ja muhtumiidda fas, geat eai liiko spábbačiekčamii, lea dat oktavuođaid ja identitehta vuolggasadji. Okta lea dat duohta sivva dasa ahte manne ii liiko juoga masa, muhto dávjá gávdná doarjaga dasa muhtun jáhkuin spábbačikčiid birra, ovdamearkka dihte ahte sii leat dakkár ovttageardánis ja irradeaktilis olbmot geat dušše beroštit ruđain. Go deaivá spábbačiekči gii lea sihke jurddašeaddji ja olmmošeaddjái, de sehkke dat sin jáhku spábbačikčiid birra, muhto áitá maiddái seammás joavkku ipmárdusa iežaset birra, juo, dat áitá miellahtuid jáhkuid dasa mii guoská geat sii leat. Danne lea oalle váddása duohken mieđihit ahte spábbačiekčit lea girjás joavku.

Girjjálašvuohta

Allport, Gordon W. (1979). The nature of prejudice. Unabridged, 25th anniversary utg. Reading, Mass.: Addison-Wesley Pub. Co

Brewer, M.B. (1999). The psychology of prejudice: ingroup love and outgroup hate? Journal of Social Issues, 55 (3), pp. 429-444

Dovidio, John. F., Glick, P. S. & Rudman, L. A. (2005). On the nature of prejudice: fifty years after Allport. Malden, MA: Blackwell Publishing.

Lenz, Claudia (2010). Konstruksjon av den andre – teoretiske og historiske perspektiver. Christhard Hoffmann, Øivind Kopperud (red.): Forestillinger om jøder – aspekter ved konstruksjonen av en minoritet. Oslo: unipub.

Tajfel, H., & Turner, J. C. (1979). An integrative theory of inter-group conflict. I W. G. Austin & S. Worchel (Red.), The social psychology of inter-group relations (ss. 33–47). Monterey, CA: Brooks/Cole.