Åvtelhaarvoeh jïh dåehkieussjedimmie

Åvtelhaarvoeh leah akte jienebh daajehtsijstie mah tjuvtjiedieh naan sïejhme mekanismide negatijve vuajnoej duekesne ovmessie dåehkide. Akte jeatjah nuhteligs daajehtse lea «mubpiedehteme», amma baakoeh, vuajnoeh jïh prosessh mah såemies indivijdh biejieh goh «doh mubpieh», goh naakenh mah eah leah bieline «mijjeste». Mubpiedehteme viehkiem vadta vuejnedh guktie dïhte maam mijjieh jiehtebe jïh darjobe aarkebiejjien, maahta viehkiehtidh guktie naan dåehkieh aktem vielie leeseldihkie posisjovnem åadtjoeh goh «doh mubpieh».

Dah mijjeste mah ahkedh vuajnalgieh goh «doh mubpieh», maehtieh dam dååjredh goh stoerre maajsoe. Mikroaggresjovne jïh aarkebiejjien tjïertevidtjie leah göökte daajehtsh tsiehkide gusnie naakenh dååjroeh steempelem åadtjodh goh «doh mubpieh».

Voerkesvoete åvtelhaarvoej jïh mubpiedehtemen bïjre maehtieh mijjem viehkiehtidh ij sïerredidh, daate sæjhta jiehtedh almetjh joekehtslaakan gïetedidh. Dïhte maahta aaj mijjem viehkiehtidh dåehkievædtjanvoetem hööptedh, daate sæjhta jiehtedh vielie vædtjan vuajnoeh jeatjah dåehkide. Dotkeme lea vuesiehtamme almetjh mah vædtjan vuajnoem akten dåahkan utnieh, leah daamtaj vædtjan jeatjah dåehkiej vööste aaj.

Daan teeman nuelesne maahtah vielie lohkedh daej ovmessie daajehtsi bïjre. Datne aaj tjïelke tipsh, darjomh jïh ööhpehtimmiesoejkesjh gaavnh mah leah ovmessie åvtelhaarvoemekanismi bïjre.