Mijjieh, doh mubpieh jïh mubpiedehteme

Daajehtse mubpiedehteme vuesehte baakose, dahkojde jïh prosesside mah såemies indivijdh biejieh goh «doh jeatjah», goh naakenh mah eah leah «mijjieh/mijjem».

Mubpiedehteme goh bijjemes daajehtse

Mubpiedehteme lea bijjemes daajehtse juktie tjïelkestidh ålkoestimmeles mekanismh mah skaarine sjidtieh ovmessie dåehkide seabradahkesne. Maahta tjïertevidtjien, sexismen, sïerredimmien bïjre homofijlijste årrodh jallh jeatjah prosessh mah skaarese sjidtieh dåehkide. Lissine mubpiedehteme maahta åtnasovvedh ovmessie mekanismi bïjre ålkoestæmman, åvtelhaarvoej jïh ussjedimmievuekiej raejeste mikroaggresjovnen jïh sïerredimmien raajan.

Fïerhte «mijjieh» soptseste aaj naan jeatjebh gååvnesieh mah leah «doh mubpieh». Gïeh mijjieh jïh gïeh doh mubpieh, lea daamtaj jearohke konteeksteste. Mijjieh mah juelkietjengkeren lyjhkebe, ibie doh seamma goh mijjieh mah lohkehtæjjah, jalhts maahtam bieline årrodh gåabpagistie «mijjieh». Men dovne baakoeh jïh dahkoeh maehtieh aaj muvhtide dåehkide seabradahkesne aktem vielie leeseldihkie posisjovnem vedtedh goh «doh mubpieh». Akte vuesiehtimmie maahta åssjaldahke årrodh sïjsevaanterdæjjaj bïjre goh «doh mubpieh». Daate dïhte maam gåhtjobe mubpiedehteme (englaanten gïele: othering).

Mij joekehtse vihkelesvoetem åtna?

Mubpiedehteme våaroeminie åtna aktem såarhts joekehtsem gaskem «mijjieh» jïh «doh mubpieh». Daate joekehtse mijjieh-dåahkan domtesem identiteeteste vadta, «mijjieh» libie dah mah eah leah joekehts naemhtie.

Ij læjhkan daarpesjh tjïelke joekehtse årrodh; maahta aaj årrodh «doh mubpieh» defineereme sjidtieh åvtelhaarvoej jïh mytaj mietie. Akte vuesiehtimmie dïsse maahta åssjaldahke årrodh nöörjen juvdelassjh stuerebe lojaliteetem Israelese goh Nöörjese utnieh. Daate lea myta, jïh ij naan tjïelke joekehtse juvdeles jïh ij-juvdeles daaroej gaskem – læjhkan daate åssjaldahke juvdelassjh åtna goh «doh mubpieh». Seamma tïjjen dïhte «mijjieh» goh lojaale Nöörjese defineerie.

Almetjh joekehts, jïh joekoen gellielaakan joekehts. Dåehkieh darjodh jïh joekedimmie gaskem «mijjieh» jïh «doh mubpieh», kreava dan åvteste såemies joekehtsh vihkeles leavloem åadtjoeh, mearan jeatjah joekehtsh vöörhkesuvvieh, jallh unnemes unnebe ulmiem åadtjoeh. Jis almetjidie ålmine jïh nyjsenæjjine juekebe, dellie vuesiehtimmien gaavhtan gellie joekehtsh mejtie veeljebe ij krööhkestidh, mearan leavloem tjoelese bïejebe.

Daajehtse mubpiedehteme daan prosessese vuesehte gusnie dåehkiejoekedimmie lea illedahke mestie akt maam almetjh darjoeh, gïelijste jïh dahkojste. Joekehtsh gååvnesieh, dåehkieh dorjesuvvieh.

Hævvi gaajhkh joekehtsh eah leah seamma vihkele – mijjieh tjoerebe joekehtsh kategoriseeredh jïh joekehtsh öörnegen mietie bïejedh. Dovne religijovne jïh tjoele leah kategorijh joekehtsijstie mejtie jeenjesh vienhtieh reaktoe vihkelesvoetem bïejedh. Men ibie daarpesjh sïemes årrodh vuarjasjimmesne mah joekehtsh mah leah vihkele. Naakenh vienhtieh tjoele lea vihkele dan åvteste dïhte vuesehte gïeh sijjieh jïh mubpieh leah, jeatjebh leavloem biejieh religijovnese, naakenh vienhtieh gåabpegh bielieh utnieh jallh byöroeh utnedh onne vihkelesvoetem.

Ij leah akt ajve mov veeljeme mij muana mah joekehtsh mah leah vihkele munnjien. Dovne relasjovnesne jeatjah almetjidie jïh abpe seabradahkesne, njoelkedassh gååvnesieh mej joekehtsi bïjre mah leah vihkele. Aaj mijjen mïrrestalleldh seabradahkesne joekehtse ålman jïh nyjsenæjjan gaskem gaajhkem lehkiem jæjhta, gaskem jeatjah åtnoe pronomenijstie daaroengïelesne, joekedimmieh dejnie ellen jeenjemes statistihkine jïh byögkeles ohtjegåetine. Dan åvteste seabradahke joekehtsem ålmaj jïh nyjsenæjjaj gaskem åtna goh vihkele, dellie gaajhkesh noerhkesuvvieh daam krööhkestidh, jalhts dah maaje lin sijhteme dam slyöhpedh.

Jeenjesidie mijjeste lea aaj jeatjah joekehtsh mah rïektesisnie vihkele, aarkebiejjien, goh dah joekehts mejtie dagke tjuvtjiedibie goh vihkeles bijjemes daltesisnie. Akte vuesiehtimmie lea nasjonaliteete: byögkeles soptsestallemisnie jïjnje fokuse daaroenvoetese goh kategorije. Seamma tïjjen jeenjesh mah ajve ånnetjilaakan jïjtsh daaroenvoeten bijjelen ussjededtieh sijjen aarkebiejjien. Easkah gosse naakenh mijjem daaroenvoeten måjhtajehtieh bïjre, mijjieh dan bijjelen ussjedadtebe, vuesiehtimmien gaavhtan gosse guessieh ålkoelaanteste.

Man daamtaj akte almetje måjhtajehtemem åådtje joekehtsekategorijen bïjre, jeerehte. Vuesiehtimmie daaroenvoetine dam tjïelkelaakan vuesehte. Akte almetje man guelmie ij vååjnh goh daaroen, vuesiehtimmien gaavhtan almetje mïrhke njaltjine, sijhtieh daamtaj joekehtsem daaroen – ij daaroen dååjredh – goh akte almetje mij lea tjoevkes jïh maahta «daaroen vååjnedh». Akte tjïelke vuekie guktie daate sjugniehtåvva, lea gyhtjelassi tjïrrh mubpijste mejtie lea daaroen – gyhtjelassh mejtie almetjh veelkeslaaketje njaltjinejïh hijvenlaakan daaroestieh, sagke sveekesåbpoe åadtjoeh.

Daate vuesiehtimmie aaj vuesehte guktie dïhte mij vuajnelge goh iemie, ij vïhtesjadteme sjïdth, mearan dïhte mij vuajnelge goh jeatjahlaakan, vïhtesjadteme sjædta. Vuesiehtimmie maahta aaj vuesiehtidh guktie almetjh dåehkiej bïjre ussjedieh ij leah statiske, men læjhkan naan soejme jorkese. Jalhts nöörjen årrojh leah vielie klaeriedihks sjïdteme doh minngemes 50 jaepieh, annje veelkes njaltja/veelkesvoete vuajnelge goh dïhte iemie. Men dagke læjhkan almetjh dam utnieh goh vaenebe iemie daelie goh aarebi.

Mubpiedehteme sæjhta joekehts årrodh, jearohke mejtie kategoriji bïjre soptsesåvva mah våajnoes jïh ov-våajnoes joekehtsh våaroeminie utnieh. Njaltjaklaerie jïh gelliesåarhts funksjovneheaptoeh leah våajnoes, seamma tïjjen goh almetje ij nuepiem utnieh dam jïjtje veeljedh.

Struktuvre jïh aktööre

Mij mubpiedehteme seabradahkedaltesisnie sæjhta jiehtedh dåehkie- jïh indivijdedaltesisnie, lea jearohke guktie fïereguhte vaestede. Maehtebe maam joem jiehtedh dej dåajvoej jïh åssjaldahki bïjre mejtie fïereguhte dååjroe mubpiedehtemen bïjre seabradahkedaltesisnie, goh almetjh provne njaltjine daamtajåbpoe gihtjesåvva gubpede båetieh goh almetjh tjoevkes njaltjine. Men guktie almetjh disse reageerieh, jeerehte. Seammalaakan jeerehte maam ulmide akte dåehkie beaja dagkeres mubpiedehtiemasse, jïh guktie dovne aktegsalmetjh jïh dåehkieh disse vaestiedieh.

Minngemes tïjjen aktem jårrehtimmiem dagkeres aktööreperspektijven vööste vuejnebe, gosse jienebh tuhtjieh vihkeles joekehts vaastahtahkh åadtjodh seabradahken mubpiedehtiemasse. Akte vuesiehtimmie lea Sune Qvotrup Jensenen goerehtimmie noere etnihkeles unnebelåhkoeålmijste Danmarhkesne (Jensen 2011). Dïhte göökte joekehts vaestiedassh gaavna seabradahken mubpiedehtiemasse: kapitaliseereme posisjovnese goh doh mubpieh sjïdtedehtemem tjïrrh ghetto- jïh gangsterekultuvreste dennie aktene bielesne, jïh mubpene bielesne hiejhteme vuestiebieleste mijjieh-doh mubpieh, viehkine jïjtjemse gaskoeh bïejedh, aktene såarhts gåalmede tjïehtjele (third-space).

Dunnie aktene bielesne seabradahken mubpiedehtemeprosessh sijhtieh maam akt årrodh man bïjre gaajhkesh seabradahkesne aktem mïelem utnieh, ij gåaredh eevre frijjelaakan aktem mïelem utnedh vuesiehtimmien gaavhtan kategorijide ålma-nyjsenæjja seabradahkesne. Akte tjïelke indivijde- jallh aktööreperspektijve ij dan åvteste naan ellies vaestiedassem vedtieh gyhtjelassese mubpiedehtemen bïjre. Mubpene bielesne doh jeenjemes daan biejjien sijhtieh ellies deterministiske vuajnoem mubpedehtiemasse ålkoestidh, guarkeme goh indivijde ij naan veeljemem utnieh mubpiedehtemen vööste. Juktie mubpiedehtemem analyseeredh lea nuhtegsommes balaansem daej göökte ålkoetsiehkiej gaskesne ohtsedidh.

Daltesh mubpiedehtiemistie

Mubpiedehteme sjugniehtåvva ovmessie daltesinie seabradahkesne, fïerhten gaavnedimmien raejeste jeatjah almetjigujmie(mikro) seabradahken institusjovni baaktoe (meso) don bijjemes daltesen raajan; seabradahkestruktuvre jallh ellies seabradahke (makro).

Bijjemes daltesisnie – strukturelle daltese jallh ellies seabradahke–vuekide mubpiedehtiemasse gaavnebe mejtie gaajhkesh demtieh jïh gaajhkesh såemieslaakan dååjroeh. Daate lea ij goh unnemes vïedteldihkie dejtie ovmessie sïerredimmievåaroemidie njaltjaklaerie, etnisiteete, religijovne jïh jieledevuajnoe, tjoele, seksualiteete, funksjovneheaptoe, seksuelle orienteringe, tjoeleidentiteete, tjoelevuekie jïh aaltere. Stuerebe jallh unnebe graadesne gïengeles njoelkedassh daejtie joekehtsidie mijjen seabradahkesne, mah daamtaj aaj strukturelle sïerredimmiem illedahkine utnieh. Njoelkedassh maehtieh kulturelle representasjovnesne jåerhkedh, jallh maehtieh jåerhkedh ovmessie institusjovnine seabradahkesne (meso-daltese).

Mubpiedehteme relasjovnine almetji gaskem (mikro-daltese) maahta mubpiedehtemem vihtiestidh seabradahkedaltesisnie, men maahta aaj kontraastine dïsse tjåadtjodh. Akte vuesiehtimmie don minngiemasse lea åtnoe baakoste peara goh vestiesbaakoeh veelkes learohki vööste. Daate veelkes learohkh dåehkiedaltesisnie mubpiedahta, men ij seabradahken mubpiedehtemem mïrhke learoehkijstie jarkelh. Skuvle goh institusjovne maahta seammalaakan dovne seabradahken mubpiedehtemem nænnoestidh, jallh dam sturredh jallh haestedh. Maahta aaj jiehtedh skuvle jïjtse såarhts mubpiedehtemeprosessem åtna, gusnie learohkh mah nåakelaakan skuvlesne darjoeh, nåakelaakan dåemiedieh jallh eah skuvlem lyjhkh, muhpiedehteme sjidtieh.

Unnebelåhkoe jïh jienebelåhkojne darjodh

Unnebelåhkoe lea vaenebh årrodh. Daelie daajehtse daamtaj åtnasåvva akten sjïere unnebelåhkoen bïjre: dåehkieh seabradahkesne mah jienebelåhkoste joekehtedtieh, maaje vïedteldihkie damtsvæhtide goh etnisiteete, njaltjaklaerie, tjoele, religijovne, gïele jallh kultuvre. Baakoe unnebelåhkoelearohkh sijhtieh vuesiehtimmien gaavhtan learoehkidie vuesiehtidh mah jeatjah ietniengïelem utnieh goh daaroen jallh saemien, jallh learoehkidie sïjsevaanterdæjjaduekine.

Mearan unnebelåhkose ussjedibie goh gaertjieldihkie dåehkie, jienebelåhkoe lea doh jeatjebh, dah mah eah unnebelåhkoen damtsvæhtide utnieh. Jienebelåhkoen årrojh leah gellie joekehts dåehkieh jïh joekehtsh utnieh mah eah leah seamma vihkele, goh aevhkie dej joekehtsi åvteste mah unnebelåhkoem joekehtedtieh. Åssjaldahke jienebelåhkoen bïjre goh akte dåehkie, lea aaj illedahke baakojste jïh dahkojste, naakede maam almetjh sjugniedieh jallh darjoeh. Daate naakenem skreejreme jienebelåhkojne darjodh, vuestiebieline unnebelåhkojne darjodh. Aaj åssjaldahke unnebelåhkoen bïjre goh akte dåehkie, giehpiedimmiem gellie joekehtsijstie dåehkien sisnjelen kreava.

Jienebelåhkojne darjodh jïh unnebelåhkojne darjodh lea vïedteldihkie jienebelåhkoen mubpiedehtiemasse unnebelåhkoste. Jienebelåhkoen «mijjieh» defineereme sjædta kontraastesne unnebelåhkose «dah». Men damtsvæhtah mah jienebelåhkoen jïh unnebelåhkoen joekehtehtieh maehtieh aaj vihkele årrodh unnebelåhkoen jïjtse identiteeten gaavhtan. Jienebelåhkose doh seamma damtsvæhtah sijhtieh daamtaj ov-våajnoes årrodh.

Lohkehtæjjide lea vihkele ij åssjaldahkesne tjöödtjestidh akten learohkedåehkien bïjre mij lea guektelen juakasovveme: unnebelåhkoe jïh jienebelåhkoe. Learohkedåehkie lea gellielaaketje jïh iktedamme, jïh faamoedynamihke dej gaskem lea daamtaj stoerre. Dovne skuvlesne goh elliesvoete jïh learohkedåehkine sæjhta dynamihkh årrodh gusnie naakenh bïejesuvvieh akten posisjovnese mij lea vueliehkåbpoe jallh unnebelåhkojne dorjesovveme. Lohkehtæjjese vihkele dagkerh dynamihkh vueptiestidh, haestedh jïh tsööpkedh.

Dïhte jeatjah tjoele jïh doh jeatjah almetjetjïerth

Gærjesne «Det andre kjønn» jaepeste 1949, Simone de Beauvoir vuesehte guktie seabradahke lea åssjaldahken bïjre tseegkesovveme nyjsenæjjan bïjre goh «dïhte mubpie». Ålma lea dïhte iemie, njoelkedasse mestie nyjsenæjja joekehtadta. Jalhts seabradahke lea vielie mïrrestalleldh sjïdteme goh lij Beauvoiren tïjjen, annje vuesiehtimmieh vuejnebe goh ålma lea dïhte iemie. Annje daerpies daamtajåbpoe politihkeren, hearran jallh dåakteren tjoelem buerkiestidh gosse dïhte lea nyjsenæjja jïh ij ålma.

Edward Said analyseeri guktie Midtøsten jïh Asije leah “dïhte mubpie” Europese orreme: dïhte mij Europeste joekehtadta, jïh dan gaavhtan aaj meatan defineeredh mij Europa lea. Gærjesne «Orientalismen» jaepeste 1978 dïhte dam europan aerpievuekiem seamma nommine goerehti: europan dotkijh, tjaelijh jïh tjiehpiedæjjah mah leah «Orienten» (Midtøsten jïh Asije) buerkiestamme.Dan åejviepoenge lea daah åehpiedehtemh eah uvtemes buerebe goerkesem vedtieh dejnie suerkine mejtie buerkiestieh. Vuestelen dah uvtemes kontraastine sjidtieh Europese, jïh dan tjïrrh bööremes goerkesem Europese vedtieh. Ij leah Orientem åehpiedahteme jïjtse premissine, men goh Europan «guelmiedahke».

Gayatri Spivak daajehtsem mubpiedehteme böökti 1985, goh daajehtse raaktan mekanismide mah leah viedteldihkie Europan tsiehkide sov kolonijide.

Gayatri Spivak daajehtsem mubpiedehteme böökti 1985, goh daajehtse raaktan mekanismide mah leah vïedteldihkie Europan tsiehkide sov kolonijide. Goh Said dïhte tjïerteste guktie åehpiedehteme kolonijijstie mejtie «doh mubpieh» defineerieh goh«mijjieh», daate sæjhta jiehtedh Europa. Seamma tïjjen vuesehte guktie mubpiedehteme aaj meatan doh mubpieh defineeredh – dah kolonijinie sjidtieh kolonijefaamoej mubpiedehtemen tjïrrh. Dïhte amma mubpiedehtemem buerkeste goh guektiengïerts prosesse mij dovne kolonijefaamoem jïh kolonijestaatem defineerie, dovne «mijjieh» jïh «doh mubpieh». Spivaken mietie dellie koloniseereme almetji jïjtjegoerkese aaj sijhtieh baajnehtamme sjïdtedh daehtie mubpiedehtiemistie.

Spivak analysem mubpiedehtiemistie kolonijestaatijste jïh mubpiedehtiemistie nyjsenæjjijste, ektede akten goerkesen mietie mubpiedehtiemistie goh multidimensjonaale prosesse. Naemhtie altese ussjedimmie tjuvtjede dïsse mij daelie gohtjesåvva gaskeseksjonaliteete (Jensen 2011, s. 65).