Hopp til hovedinnhold
ÖöhpehtimmievierhtiehÖöhpehtimmiesoejkesje
Daajehtsehaarjanimmie – mij dïhte?
Darjome

Daajehtsehaarjanimmie – mij dïhte?

Darjomen bïjre

Ulmie

  • Goerkese ihke daajehtsh eah iktesth seamma mïelem utnieh gaajhkesidie, sisvege daajehtsinie maahta jorkesidh tïjje doekoe, jïh hijven tjïelkestehtedh maam jïjtje daajehtsen sïjse beaja.

Maahta båajhtoehlaakan guarkedh gosse aktem daajehtsem nuhtjie, men ij ektie goerkesem utnieh mij lea mïele dejnie. Daate haarjanimmie lea akte vuekie tjïelkestehtedh mij lea sisvege aktene vihties daajehtsisnie. Aaj akte vuekie maahtoem haarjanidh laejhtehkslaakan ussjedidh, jïh jïjtse sijjiem ektiedahkosne mubpiejgujmie staeriedidh – jallh gosse orre bïevnesh åådtje. Maahta haarjanimmiem nuhtjedh maanaskuvlen gaskedaltesen raejeste. Vuelielisnie aaj såarhtem gaavnh mij noereskuvlese jïh jåarhkeskuvlese sjeahta jïh mij vijriedamme goerkesem daajehtsasse tjïertevidtjie åtna.

Maahta haarjanimmiem tjïrrehtidh dejnie jeenjemes faagine, goh ryöjredimmie akten teemese, ussjedadtemem teeman/daajehtsen bïjre sjugniedidh, jallh ov-vaajteles baakoeåtnoem gïetedidh klaassesne. Juktie tjïrrehtimmiem illustreeredh daajehtsem tjïertevidtjie daennie tsiehkesne nuhtjebe.

Ryöjredimmie

Juekieh learoehkidie dåehkine njieljie learohkigujmie jïh vedtieh dejtie post-it-leahpah jïh aktem A3-aarhkem. Baajh learoehkidie stoerre figuvrem guvviedidh mij abpe aarhkem deavhta, guktie guvvie vuelielisnie vuesehte. (Jallh lohkehtæjja maahta dam åvtelhbodti ryöjrehtidh.)
Tjaelieh daajehtsem gaskoeh sijjiem, mijjen vuesiehtimmesne baakoe «tjïertevidtjie». Doh njieljie byjngetje sijjieh juakasuvvieh learohki gaskem.

FijleTjaatsege

Figur i A3 for begrepsøvelse

VeedtjhFigur for begrepsøvelseLohkh vielie

Tjïrrehtimmie

Begrepsøvelsen

  • 1

    Tjïelkesth daajehtsem

    Learohkh voestegh akti akti berkieh: Dah edtjieh tjïelkestidh daajehtsem tjïertevidtjie viehkine golme aath tjaeledh mejtie vienhtieh vihkele daajehtsem tjïelkestidh (akte aate fïerhtene leahpesne). Daate maahta tjoevtenjebaakoeh årrdoh, vuesiehtimmieh jallh voejhkelimmie definisjovnide.

    Dellie learohkh sijjen post-it-leahpah «sijjen» sæjjan aarhkesne biejieh.

  • 2

    Soptsestalleme dåehkesne:

    Birrh learoehkidie sijjen leahpah sinsætnan lohkedh dåehkesne. Doh jeatjebh edtjieh goltelidh jïh maehtieh vielie gyhtjelassigujmie båetedh edtjieh guarkedh.

    Baajh dejtie viertiestidh jïh vuejnedh mejtie dah leah gaavneme plearoeh jallh joekehts aath.

    Vedtieh laavenjassine seamadidh golme leahpaj bïjre mah tjuerieh meatan årrodh daajehtsem tjïertevidtjiem tjïelkestidh, jïh daejtie leahpide gaskemes sæjjan bïejedh.

  • 3

    Ussjedadteme

    Digkiedidie jïh juekede dåehkesne:

    • Toelhkestimmieh åadtjoejih daajehtsistie mejtie idtjih veanhtedh?
    • Lih ov-sïemes naakenigujmie mubpiej toelhkestimmijste?
    • Guktie lij ajve golme aath veeljedh? Mij akt vihkele gaarvani?
    • Dov goerkese daajehtsistie jorkesamme?

    Maahta aaj nuhteligs årrodh baajedh learohkh soptsestidh guktie digkiedimmieh jïh veeljemidie lij.

    • Guktie sïemes sjïdtin?
    • Buektiehtin sinsætnan goltelidh?
    • Mij akt mij lij haestije? Lin maahteme laavenjostoem jeatjahlaakan loetedh?
  • 4

    Sille 2 (maahta baajedh årrodh dam darjodh)

    Dåehkieh pryövoeh ektesne gaavnedh aktem ektie definisjovnem sisvegistie daajehtsisnie. Gaajhkesh sijjen definisjovnem tjaelieh. Dan mænngan dåehkieh sijjen definisjovnh klaassesne juekieh, jïh taavlesne tjaalasuvvieh.

    Digkiedidie klaassesne: Definisjovnh seamma jallh joekehts, guktie? Lij aelhkie ektie definisjovnem gaavnedh jallh lidh ov-sïemes? Jis numhtie, mannasinie?

    Learoehkidie gaskedaltesisnie maahta haarjanimmiem daesnie orrijidh.