Demokratiijaoappahallan: juogaman birra - dan čađa - dan dihtii

Demokratiijaohppui gullá máhttu demokratiija birra, ja oahppan dan čađa ahte vásihit demokratiija ja demokráhtalaš proseassaid skuvllas. Ulbmil demokratiijaoahpuin lea válddálašdahkan, oahpahus čađahuvvo dan dihtii ahte oahppit galget máhttit bargat ja oassálastit demokráhtalaš mielborgárin.

Iešguđet dimenšuvnnat demokratiijaoahpahusas

Hukset demokráhtalaš gelbbolašvuođa vuostebeallin ovdagáttuide ja vaššái mielddisbuktá eanet go dan ahte fállat máhtu demokráhtalaš proseassaid ja árvvuid birra. Demokratiijaoahppan lea ollu iešguđetlágan lahkonanmálliid birra oahppamii, mat reflekterejit iešguđet dimenšuvnnaid birra, ipmárdusa bokte das mii demokratiija duođas lea ja man birra das lea sáhka.

Movt sáhttá láhčit dili nu ahte demokratiija ii šatta dušše juoga teorehtalaččaid ja juoga ipmirmeahttumin ohppiide, muhto juoga man čatnet iežaset eallinmáilbmái? Movt sihkkarastit ahte demokráhtalaš mielborgárvuohta sihke vásihuvvo ja hárjehuvvo árgabeaivvis? Bajitoasis čuožžu ahte “Skuvla galgá fállat ohppiide vejolašvuođa leat mielde váikkuheame ja oahppat mii demokratiija duohta bargguid siste lea”. Nappo galgá demokratiijaoahppan skuvllas leat nu ollu eanet birra go dušše servodatfágaoahpahusas.

Iešguđetlágan demokratiijaipmárdusat deattuhit iešguđetlágan dimenšuvnnaid demokratiijas, ja dat mielddisbuktá ahte gártet iešguđetlágan eavttut demokráhtalaš oassálastimii (geahča Demokratiforståelser og demokratilæring). Ja nu čujuhit dat maid iešguđetlágan dimenšuvnnaide oahppanproseassas, man sáhttá gohčodit oahppan “demokratiija čađa, dan birra ja dan dihtii”.

Oahppan demokratiija birra

“Oahppan dan birra” čujuha máhttui ja ipmárdussii organiseremis ja servodatinstitušuvnnain mat leat dárbbašlaččat vai oahppi boahtteáiggis galgá sáhttit váldit oasi demokratiijas jienasteami bokte ja demokráhtalaš institušuvnnaid geavaheami bokte. Oahppi dárbbaša danin oahppat demokráhtalaš institušuvnnaid ja meannudanvugiid birra vai ráhkkanahttojuvvo demokráhtalaš oassálastimii. Dát áddejupmi sáhttá čadnot ovddasteaddji demokratiija jurdagii mas olbmos leat sihke vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat. Dán perspektiivvas šaddá oahpahus demokratiija huksehusa birra deháleamos oassi demokratiijaoahpahusas.

Oahppan demokratiija čađa

“Oahppan dan čađa” čujuha dasa ahte demokratiija ii leat dušše juoga man birra oahppá teoriijas, muhto vásáhusaid, hárjánemiid ja oktiisuddademiid bokte demokráhtalaš proseassain ja árvvuin konkrehta oktavuođain ja konkrehta praksisin. Dát áddejupmi sáhttá čadnot oassálastidemokráhtalaš perspektiivii mii deattuha ovttaskas olbmooassálastima proseassaide gitta politihkalaš mearrádusat dahkkojit, lassin dasa ahte jienastit válggain. Jurddašanvuohki deattuha “ahte oassálastin lea birgenláhki, namalassii eaktun buori eallimii” (Mikkelsen et al. 2001, s. 27).

Oahppan dan čađa lea maid hui lahka jurdaga ahte demokratiija lea eallindáhpi, – “eallinvuohki” mii ferte leat buot osiin oktavuođain ja ovttasdoaibmamiin buot sosiála diliin ja institušuvnnain (Dewey, 1937). Demokratiijalahkoneapmi ferte dán perspektiivva vuođul, ii dušše addit máhtu demokratiija doaimmaid birra, muhto maid gelbbolašvuođa viidát ipmirduvvon oassálastimii, dat fas eaktuda oahppama demokráhtalaš proseassaid oassálastima čađa ja vásáhusaid bokte demokráhtalaš ovttasdoaibmamis skuvlaoktavuođain.

Oahppan dan čađa čujuha proseassaáddejupmái oahppamis. Metodat mat geavahuvvojit, gulahallan mii dáhpáhuvvá ja gaskavuođat mat huksejuvvojit galget leat logihkalaččat prinsihpaiguin ja árvovuođuin mii galgá gaskkustuvvot. Dát lea dat áddejupmi oahppanproseassas mas lea eanemus dadjamuš dovdduide čuohcci ipmárdussii gelbbolašvuođahuksemis.

“Oahppan dan čađa” mearkkaša nappo ahte láhčit dili ohppiid oassálastimii ja mielváikkuheapmái skuvlaárgabeaivvis. Bajitoassi 1.6 čujuha čielgasit dákkár ipmárdussii demokratiijaoahppamis:

Oahppit galget vásihit ahte sin guldalit skuvlaárgabeaivvis, ahte sis lea duohta dadjamuš ja ahte sii sáhttet leat mielde váikkuheame áššiide mat gusket sidjiide. Sii galget oažžut vásáhusa iešguđetlágan šlájain demokráhtalaš oassálastimiin ja mielváikkuhemiin ja doaimmahit daid, sihke beaivválaš bargguin fágaiguin ja ovdamearkka dihte ohppiidráđi ja eará ráđđádallanorgánaid bokte (1.6).

Oahppan demokratiija dihtii

Oahppan demokratiija dihtii čujuha válddálašdahkamii ja doaibmaheivehuvvon ipmárdussii gelbbolašvuođahuksemis; oahppanproseassa galgá ráhkkanahttit ohppiid konkrehta doaimmaid čađahit, dahje, jus galgá atnit sáni mii Eurohpáráđi gelbbolašvuođarámmabuktagis čuožžu, “aktiivvalaš oassálastin demokráhtalaš ja máŋggakultuvrrat servodagas” (Eurohpáráđđi, 2016). Dákkár searvamii lea eaktun ovttasdoaibman gaskal máhtu, gálggaid, árvvuid ja miellaguottuid. Dan dáfus ferte demokratiijaoahppan addit ohppiide vásihanduogáža mas lea sihke dárbbašlaš ipmárdus, praktihkalaš máhttu, muhto maiddái movtta áŋgiruššat ja oassálastit.

Janicke Heldal Stray (2011) deattuha iežas čilgehusain dan golmma ipmárdusa “demokráhtalaš oassálastima birra, čađa ja dihtii” ahte árvvut ja miellaguottut leat guovddážis demokratiija oahppamis. Dehálaš čuokkis lea mearkkašumis maid árvvut ja miellaguottut doaimmahit láidesteaddjin, dat mii dahká gelbbolašvuođa demokráhtalaš gelbbolašvuohtan.

Historjjálaččat diehtit mii ahte sihke máhttu ja čehppodat sáhttet geavahuvvot olmmošmeahttumis daguide. Oahppan demokratiija dihtii mielddisbuktá dattetge eanet go miellaguottuid ja árvvuid ovddideapmi – olles čoahkkádus čehppodagain, máhtuin ja miellaguottuin huksejit gearggusvuođa demokráhtalaš doaimmaheapmái.

Gávdnojit dieđus máŋggabeallásašvuođat iešguđet dulkomiin iešguđetlágan ipmárdusain demokratiijaoahppamis fágaolbmuid gaskkas demokratiijasuorggis, muhto leat ovttaoaivilis vuođđoperspektiivva hárrái: Demokratiijaoahppamis lea sihke proseassahámat ja doaibmanhámat ipmárdus. Máhttu ii leat doarvái. Morálalaš áddejumi ii sáhte goasse oažžut teoriijaid čađa, daid ferte oažžut vásáhusaid čađa.

Demokratiija birra, dan dihtii ja dan čađa Dembra-perspektiivvas

Dembra-perspektiivvas, nappo ovdagáttu – ja joavkovašuhanváttisvuođas, lea áibbas čielggas ahte buot golbma ášši demokratiijaoahpus fertejit láhččojuvvot skuvlla eastadanbargui. Máhttu ja kritihkalaš ipmárdus (oahppan juogaman birra) lea ja bissu dehálaš vuostálasvuohtan boasttudieđuide, fake news ja propagándii. Proseassa- ja vásáhusáddejupmi (oahppan juogaman bokte) guoskkaha čiekŋalisipmárdusa miellaguottuin ja árvvuin. Ovdagáttut oahpahuvvojit ja “eret- oahpahuvvojit” sosiála gaskavuođain. Danin sáhttet ovttadássásaš ovttasdoaibmamiid ja searvadahttimiid vásáhusat skuvlaoktavuođain leat mielde hukseme demokráhtalaš “čielgeađarefleavssaid” ovdagáttuid ja vaši vuostá.

Loahpas vel, de mearkkaša doaimmahangelbbolašvuohta deaividemiin iešguđetláganvuođaiguin ja vealahemiin maid ahte ásaha rievdadangelbbolašvuođa. Dás ferte máhttu ja čehppodat váldot atnui, ja miellaguottovuđot movttiidahttin maid dárbbašuvvo go galgá oassálastit proseassaide maid áigumuš lea hukset eanet ovttaárvosaš ja vuoiggalaš servodaga, – servodaga mas liikeivnnis, doaibmannávccain dahje seksuála sojus ii leat makkárge vealtameahttun dadjamuš vejolašvuođaide šaddat ollesárvosaš ja seammadássásaš servodatmiellahttu.

Demokratiija ja olmmošvuoigatvuođaoahppan

Demokratiijaoahppama modealla mii Dembras geavahuvvo, lea vuođđuduvvon sullasaš modealla vuođul mii geavahuvvo olmmošvuoigatvuođaoahppamii čadnon suorggis. ON julggaštusas olmmošvuoigatvuođaoahppama birra (UNHRET 2010) 2.artihkkalis definerejuvvo oahppan “olmmošvuoigatvuođaid birra, daid čađa ja daid dihtii” guovddáš áššin válddálašvuođadahkama lahkoneapmái oahppamis:

Human rights education and training encompasses:

• a: Education about human rights, which includes providing knowledge and understanding of human rights norms and principles, the values that underpin them and the mechanisms for their protection;
• b: Education through human rights, which includes learning and teaching in a way that respects the rights of both educators and learners;
• c: Education for human rights, which includes empowering persons to enjoy and exercise their rights and to respect and uphold the rights of others.

Dát čuoggát leat, nu go mii oaidnit, sirddolaččat njuolga demokratiijaoahppama suorgái. Oktiibuot čájehit dát iešguđet čuoggát ahte olmmošvuoigatvuođaoahppan, seamma go demokratiijaoahppan, sisttisdollet sihke proseassadiđolaš ja doaimmahandiđolaš ipmárdusa. Olmmošvuoigatvuođaid ferte vásihit duohta eallimis jus dat galget šaddat sajustuvvon oassin olbmo árvvuin ja doaimmahangearggusvuođas.

Bargu olmmošvuoigatvuođaiguin lea čavga gitta demokratiijaoahppamis, go dát vuoigatvuođat deattuhit maid gudnevuollegašvuohta olmmošárvui ja dásseárvui mearkkašit praksisis. Olmmošvuoigatvuođat leat vuođđogeađgin demokratiijas. Ja vaikko olmmošvuoigatvuođat formálalaččat vuosttažettiin gusket riektestáhta ovddasvástádussii vára váldit riikka ássiid vuoigatvuođain, de lea ovddasvástádus maid juohke ovttas mis,min árgabeaidoaimmahemiin, ahte seailluhit jurddašeami ja doaibmama mii hukse gudnevuollegašvuođa olmmošárvui. Seamma go demokratiija, de lea gudnevuollegašvuohta olmmošvuoigatvuođaide niehkogovva man álo ferte duohtandahkat ovttaskas olbmo doaimmaid bokte sosiála eallimis.

Demokratiijaoahppan – olles skuvlla ášši

Demokratiija iešguđetlágan ipmárdusat gusket olles skuvlla bargguide. Guovddáš jurdda skuvlavuđot gelbbolašvuođaovddideami dutkamis lea ahte áššit nugo fága ja oahpahusa jurddašit eai leat vuostálaga skuvlaviidosaš perspektiivvain – eai dalle go lea sáhka lohkan- ja čállinmáhtu birra eai ge dalle go skuvlla eastadeaddji barggut galget hábmejuvvot (Postholm et al. 2014). Heiveheapmi demokratiijaoahppamii mearkkaša danin ahte jurddašit olles skuvlla birra arenan demokráhtalaš virolašvuođas (geahča Demokráhtalaš skuvlakultuvra).

Ipmárdus demokratiija oahppama birra, dan čađa ja dan dihtii deattuha ahte miellaguottut dego ovdagáttut ja joavkovašuheapmi sáhttet beaktilit vuostábargojuvvot dušše reflekterejeaddji ja válddálašdahkki lahkonemiiguin, sihke fágaoahpahussii ja eará mállet ovttasdoaibmamii skuvllas. Máhttu ovdagáttuid birra ja čehppodagat nu go kritihkalaš jurddašeapmi ja reflekterenmáhttu, sáhtte doaimmahuvvot juohke fágas.

Oahppan dan čađa čujuha meaddel oahpahuskonteavstta ja buot dilálašvuođaide mat čuožžilit skuvlaárgabeaivvis mas ovdagáttut bohtet oidnosii ja duolbman dáhpáhuvvá. Dákkár dáhpáhusaid easttadeapmi ja gieđahallan šaddá dehálažžan ohppiid vásáhussii das maid dat demokráhtalaš ovttasdoaibman duođas mearkkaša.

Biseth (2014) deattuha oktavuođa gaskal demokratiija ja searvadahttima, sihke das mii guoská dan mállet gelbbolašvuhtii mii dárbbašuvvo go searvá demokratiijii, ja jus galgá sáhttit eallit ovttas máŋggabealat kultuvrralaš servodagas. Seamma nannejuvvo maid Eurohpáráđi gelbbolašvuođarámmaduojis «Competences for Democratic Culture». Maiddái dát čujuha ollislaš lahkoneapmái mas olles skuvla doaibmá demokráhtalaš oahppan- ja ovttastallankonteakstan mii ovttasta oahpu birra, dan čađa ja dan dihtii.

Competences for Democratic Culture (Europarådet, 2016)

Girjjálašvuohta:

Biseth, Heidi & Madsen, Janne (red.) (2014). Må vi snakke om Demokrati? Om demokratisk praksis i skolen. Oslo: Universitetsforlaget.

Dewey, J. (1937): Education and Social Change.

Europaråd (2018) CDC and building resillience to radicalization leading to violent extremism and terrorism In: Reference framework of competences for democratic culture. Volume 3: Guidance for implementation, s. 101.123

http://rm.coe.int/prems-008518-gbr-2508-reference-framework-of-competences-vol-3-8575-co/16807bc66e

Lenz, C. (2020) Demokrati og medborgerskap i skolen. Pedlex

OHCHR (2010) United Nations Declaration on Human Rights Education and Training.

https://www.ohchr.org/EN/Issues/Education/Training/Pages/UNDHREducationTraining.aspx

Postholm, May Britt, Dahl, Thomas, Engvik, Gunnar, Fjørtoft, Henning, Irgens, Eirik J., Sandvik Lise Vikan & Wæge, Kjersti (2014). En gavepakke til ungdomstrinnet? En undersøkelse av den skolebaserte kompetanseutviklingen på ungdomstrinnet i piloten 2012/2013. Trondheim: Akademika.