Pedagogihkka ja didaktihkka
Movt sáhttá skuvla eastadit ovdagáttuid ja nállevealaheami? Movt oahpahit dáid fáttáid birra? Ja movt gieđahallat ovdagáttolaš ja ekstrema guottuid luohkkálanjas?
Dembra vuođđojurdda lea eastadit huksema bokte. Ovdagáttut devdet olmmošlaš vuođđodárbbuid dasa mii guoská gullevašvuhtii, ipmárdussii ja váikkuhanvejolašvuhtii iežas eallimis. Eastadeamis lea sáhka deavdit dáid dárbbuid positiivvalaš molssaeavttuiguin ovdagáttuide, namalassii go hukse buriid oktavuođaid ja addá mánáide ja nuoraide reaidduid ipmirdit máilmmi ja oažžut rolla servodagas.
Dán bargui sáhttet buot fágat veahkkin. Dás sáhtát gávdnat fágadidaktihkalaš smiehttamiid ja cavgilemiid iešguđet fágain, earret eará lášmmohallamis, matematihkas ja eaŋgalasgielas.
Gávdnojit máŋga iešguđet málle movt bidjá johtui searvadahtti pedagogihka, nu go máhtu bokte girjáivuođa birra, dialoga ja perspektiivaváldima birra. Searvadahtti pedagogihkka sáhttá cuiggoduvvot go ii vuhtiiváldde servodatstruktuvrraid mat mielddisbuktet olggušteami. Iešguđetlágan mállet hástaleaddji pedagogihkat ohcalit juste fal dan ahte rievdadit struktuvrraid ja váldegaskavuođaid. Ovdamearkkat dasa leat kritihkalaš jurddašeapmi, norbmakritihkka ja dekoloniála pedagogihkka.
Dán fáttás gávnnat buot, konkrehta cavgilemiid rájes gitta pedagogalaš ja didaktihkalaš teoriijaide. Dasa lassin gávnnat doaimmaid ja oahpahusmálliid mat deattuhit pedagogalaš ja didaktihkalaš perspektiivvaid.
