Easttadeapmi ovttaskas olbmui ja buohkaide
Go bargat oahpaheaddjin olggušteami ja vealaheami vuostá oahpahusas, de dárbbašat máŋggabealálaš reaidokássa mas leat iešguđetlágan lahkonanvuogit.
Fáttát
- Ovdagáttut ja joavkojurddašeapmi
- Pedagogihkka ja didaktihkka
Njuolggogeainnut
Hukset ovttaskas olbmui ja buohkaide
Go don galggat bargat oahpaheaddjin olggušteami vuostá, vealaheami ja nállevealaheami vuostá pedagogalaš oahpahusas, de dárbbašat máŋggabealálaš reaidokássa mas leat iešguđetlágan lahkonanvuogit.
Váldoerohus lea gaskal lahkonemiid maid vuođđun lea searvadahtti pedagogihkka ja lahkonemiid maid vuođđun lea hástaleaddji pedagogihkka. Searvadahtti pedagogihka vuolggasadji lea ahte kultuvrralaš máŋggabealatvuođas ja erohusain lea positiivvalaš árvu servodagas mii berre ovddiduvvot ja čalmmustahttojuvvot. Hástaleaddji politihkas fas lea vuolggasadji struktuvrrain mat mielddisbuktet vuoigatmeahttunvuođa, ja ohcala hástalit daid.
Eastadeapmi ovttaskas olbmui ja buohkaide
Njunuš oassi oahppoplánas gáibida ahte skuvla galgá váikkuhit dasa ahte “juohke oahppi sáhttá vuhtiiváldit ja ovddidit iežas identitehta searvadahtti ja máŋggabealat searvevuođas” (Oahpahusdirektoráhtta, 2018, 1.2), ja ahte dat galgá “ovddidit demokráhtalaš árvvuid ja guottuid vuostebeallin ovdagáttuide ja vealaheapmái” (oahpahusdirektoráhtta, 2018, 1.6).
“Oahpaheaddjin fertet jurddašit sihke ovttaskas oahppi birra ja buohkaid birra.
Pedagogalaš barggu vuođđu lea eastadit ovdagáttuid ja ovddidit demokratiija. Lea danin dávjá dan birra sáhka ahte oahpahus galgá leat áigeguovdil, oadjebas ja vuoiggalaš ovttaskas oahppái, beroškeahttá su duogáža ja identitehta. Nuppádassii lea sáhka dan birra ahte buot oahppit galget hárjehallat attáldagaid, máhtu ja gelbbolašvuođa mii dagaha ahte sii sáhttet leat mielde hukseme buriid demokráhtalaš servodagaid.
Oahpaheaddjin fertet danin jurddašit sihke movt ovttaskas oahppi vásiha oahpahusa, ja maid dat fállá buohkaide oahppama ja demokráhtalaš gearggusvuođa bokte.
Bargat ášši vuostá barggadettiin nuppi ovdii
Bargat olggušteami vuostá, vealaheami ja nállevealaheami vuostá, lea go seammás bargá demokratiija ja mielborgárvuođa ovddas.
Sivas go demokratiijas lea mihttun vuhtiiváldit ovttaskas olbmo vuoigatvuođaid earret eará kultuvrralaš, seksuálalaš, cealkin- ja oskkolaš friddjavuođas, de lea girjáivuohta álo normáladássi demokratiijas (). Danin lea váldodoaibma dohkkehit ahte girjáivuohta ii leat čuolbma mii galgá “čovdojuvvot”, muhto árvu mii galgá vuhtiiváldojuvvot.
“Girjáivuohta ii leat čuolbma mii galgá “čovdojuvvot”, muhto árvu mii galgá vuhtiiváldojuvvot.
Eallit bures girjáivuođain ja geavahit dan resursan, mearkkaša maid ahte árvvusatnit ja dohkkehit iešvuosttaldeaddji dovdduid, guovtteoaivilvuođaid, mohkkáivuođaid ja vuostálasvuođaid. Dat mielddisbuktá ahte dus lea kritihkalaš geahčastat dasa ahte muhtin joavkkuin dahje olbmuin muhtin surggiin leat eanet ovdamunit go earáin servodagas. Dat mearkkaša seammás ahte eai gávdno ovttalaš strategiijat dahje pedagogalaš “ollislaš neava” dasa movt skuvllat ja oahpaheaddjit vuhtiiváldet dán.
Don sáhtát gávdnat iešguđetlágan lahkonanvugiid mat guoskkahit čoavddasániid “girjáivuohta” ja “demokratiija” main leat sihke buorit bealit ja hástalusat, ja mat soitet doaibmat buoremusat ovttas. Goitge lea dehálaš muitit ahte ovtta skuvllas mii bargá bures ja dihtomielalaččat olggušteami, vealaheami ja nállevealaheami vuostá, ja vel ovttaskas oahpaheaddjis nai, sáhttá leat ávccá positiivvalaš mearkkašupmi ohppiide vel unna rievdadusažiiguin ge.
Girjjálašvuohta
Biseth, Heidi 2012: «Flerkulturalitet som en demokratisk ressurs: teoretiske perspektiver og praktiske implikasjoner» I: Berge, K.L. og Heldal Stray, J Demokratisk medborgerskap i skolen. Fagbokforlaget
