Sïerredimmie

Åvtelhaarvoeh maehtieh joekehtsvoeth jïh joekehts faamoejoekedimmiem seabradahkesne tjïelkestidh. Dah legitimiteetem sïerredæmman vedtieh.

Sïejhme åssjaldahki gaavhtan akten dåehkien bïjre seabradahkesne, jienebelåhkoe maahta sïerredimmiem jååhkesjidh, daate sæjhta jiehtedh joekehts gïetedimmie akten såarhts dåehkieektiedimmien gaavhtan. Tjïelke vuesiehtimmieh maehtieh don sïejhme naelieussjedimmien luhpiehtimmie kolonialismeste jïh slaverijeste årrodh, jallh åssjaldahkh årrodh tjoelejoekehtsi bïjre, goh tjïelkestimmie tjoelesïerredæmman.

Dan åvteste åvtelhaarvoeh aaj maehtieh meatan årrodh joekehtsvoeth tjåadtjoehtidh jïh jïjtsasse aevhkieh vedtedh, maahta vaenie attraktijve årrodh åvtelhaarvojde staeriedidh. Jarkelimmien gaavhtan vuajnojste tjuara dagke faamoem, posisjovnem jïh ovmessie aevhkieh jïjtsistie vedtedh. Vuesiehtimmien gaavhtan åssjaldahkem hiejhtedh nyjsenæjjah bööremeslaakan sjiehtieh gåetiem jïh hïejmem gorredidh, jïh ålmah tjuerieh stuerebe sijjiem nyjsenæjjide vedtedh barkoejieliedisnie.

Ryöktesth jïh ov-ryöktesth sïerredimmie

Aerpievuekien sïerredimmie ij-europan almetjijstie lea ryöktesth, daate sæjhta jiehtedh ovmessie dåehkieh joekehtslaakan gïetesuvvieh. Men sïerredimmie maahta aaj ov-ryöktesth årrodh gosse seamma gïetedimmie joekehts dåehkijste joekehtsvoeth vadta joekehtsi gaavhtan dåehkiej gaskem.

Akte vuesiehtimmie lea tsaekemenjoelkedassh militæærese, mij unnebejalloem åtna. Dan åvteste ålmah gaskemedtien lea jollebe nyjsenæjjijste, dagkerh njoelkedassh sijhtieh ålmah favoriseeredh, jalhts njoelkedasse oktegh lea seammalaakan gaajhkesidie.

Åvtelhaarvoeh maehtieh sïerredimmiem tjïekedh

Sïerredimmie ij-europan almetjijstie jïh nyjsenæjjijste lea aerpievuekien mietie eksplisihte orreme dennie goerkesisnie dïhte lea ræhpas jïh voerkes. Men sïerredimmie maahta aaj implisihte årrodh, daate sæjhta jiehtedh dah mah sïerredieh eah jïjtjh vuejnieh sijjieh dam darjoeh, jïh dagke eah naan vihties sjaavnjoem utnieh sïerredidh. Jis numhtie, dle maahta vijries åvtelhaarvoeh aktene seabradahkesne årrodh man åvteste joekehtsgïetedimmie ov-våajnoes sjædta jïh geerve årrodh vueptiestidh.

Akte vuesiehtimmie implisihte sïerredæmman lea man vihkele ohtsijen nomme lea, jis edtja gohtjedimmiem åadtjodh gihtjehtæmman akten barkose jallh ij. Goerehtimmieh staarine Oslo, Stavanger, Bergen jïh Tråante leah vuesiehtamme almetjh pakistaanen nommigujmie, 20 jïh 25 % unnebe hillem utnieh barkoefaalehtæjjeste gohtjesovvedh gosse barkoem syökoeh, goh almetjh aerpievuekien nöörjen nommigujmie, aaj gosse almetjh eevre seamma kvalifikasjovnh utnieh (Birkelund et al. 2015). Muvhth barkoefaalehtæjjah dagke negatijve vuajnoeh almetjidie utnieh pakistaanen nommigujmie, men dotkijh sïerredimmiem aaj barkoefaalehtæjjijste gaevnieh mah eah dagkerh vuajnoeh vuesiehtieh. Daate sæjhta jiehtedh dej vuajnoeh maehtieh vielie implisihte årrodh, amma ov-voerkes.

Sïerredimmie skuvlesne

Daan biejjien sïerredimmie luhpehts laaken tjïrrh, jïh njoelkedasse ij-sïerredimmien bïjre lea tjarke vïedteldihkie nöörjen skuvlesne. Lohkehtæjjah leah joekoen voerkes sijjieh eah edtjh tjoelen jallh naelien gaavhtan sïerredidh. Gosse daejrebe ov-vaajteles sïerredimmie maahta illedahkine årrodh ov-voerkes vuajnojste, dïhte læjhkan vihkelesvoetese jïjtjerefleksjovneste tjuvtjede: Lohkehtæjja tjuara jïjtjemse gihtjedh mejtie dej kategoriseereme jïh implisihte åssjaldahkh joekehtsi bïjre, goh baerniej jïh nïejti gaskem jallh eurpejerh jïh ij-europejeri gaskem, leah meatan gïetedimmiem aktegslearoehkijstie baajnehtidh.

Skuvlesne jienebh learohkh mah sïerredimmiem jïh ov-rïektes gïetedimmiem dååjroeh, goh irhkeme. Illedahkh Learohkegoerehtimmeste 2012 raajan dam vuesiehti gosse gyhtjelassh sïerredimmiem båarhte vaaltasovvin (Wendelborg 2012). Seamma tïjjen smaave dåehkieh mah sååjhtoeh dam dååjroeh. Vuesiehtimmien gaavhtan 2,4 % learoehkijstie soptsestin dah lin sïerredimmiem dååjreme funksjovneheaptoen gaavhtan, naakede mij lea naa stoerre låhkoe gaajhkijste learoehkijstie funksjovneheaptojne skuvlesne.

Jienebh learohkh demtieh lohkehtæjjah dejtie sïerredieh.

Akte bielie learoehkijstie mah sïerredimmiem jallh ov-rïektes gïetedimmiem dååjreme, soptsestieh lohkehtæjjah jallh jeatjah geerve almetjh skuvlesne mah sïerredin. Daate kontraastine sjædta lohkehtæjjaj idealese hedtien bïjre, men tjïerteste man vihkele lea lohkehtæjja jïjtje sov vuajnoej bijjeli ussjedadta, jïh guktie learoehkidie gïetede. Dan åvteste dovne vuajnoeh jïh sïerredimmie maehtieh implisihte lohkehtæjjan luvnie årrodh, aaj gåarede learohke maahta tjïelke joekehtsgïetedimmiem dååjredh jalhts lohkehtæjja ij jïjtje dam vuejnieh.

Skuvlesne aaj lohkehtæjjah dah mah leah tjirkijh seabradahken åvteste, jïh dan tjïrrh faamoem utnieh. Aktene haestiedihks klaassetsiehkesne lohkehtæjja maahta sån damtedh satne lea faamohts, jïh hævvi tsiehkieh maehtieh sjugniehtovvedh gusnie lohkehtæjjan faamoe haastasåvva. Men tsiehkie lohkehtæjjan jïh learohken gaskem lea læjhkan asymmetriske: lohkehtæjja gellie byjjes jïh tjïelke vierhkievierhtieh åtna, learohkh maehtieh dagke dej vööste bagkesidh, men eah sov væljoem trumhpiestidh, seammalaakan goh lohkehtæjjah jïh skuvle maehtieh.