Demokratije, meatanårrojevoete jïh faamoedehteme
Demokraateles aarvoeh maehtieh vuestievæktojne årrodh åvtelhaarvoej jïh sïerredimmien vööste. Maam dah sijhtieh jiehtedh? Mah konsekvensh daate skuvlen ööhpehtæmman åådtje?
Maahta demokratijem joekehtslaakan guarkedh, men ektie åssjaldahke lea gaajhkesh maehtieh meatan årrodh sjæjsjalimmieprosessine, seamma reaktajgujmie. Daate seahkarimmiem jïh dijalogem gaskemsh kreava.
Åvtelhaarvoeh jïh dåehkievædtjanvoete dan åvteste demokratijem haestieh. Seamma tïjjen demokratije, desnie gusnie årrojh dååjroeh sijjieh rïektesisnie åadtjoeh meatan årrodh, maahta daerpiesvoeth illedh mah aaj leah tjarke faamoeh ekskludeereden vuajnoej duekesne. Demokratije maahta åvtelhaarvoeh jïh ålkoestimmiem vuastalidh, mïsse bijjemes bielie aaj tjuvtjede.
Faamoedehteme lea lïhke vïedteldihkie demokratijese. Daate leajhtadimmien bïjre ihke almetjh leah jïjtjeraarehke jïh maehtieh jïjtsh veeljemh vaeltedh, solidariteetesne gaskemsh. Skuvlesne dovne demokratije jïh faamoedehteme vïedteldihkie åssjaldahkese gosse learohkh leah meatan muenieh dellie dïhte edtja våajnoes årrodh skuvlen barkosne.
Learohkh edtjieh amma jïjtjh åadtjodh demokratijem jïh meatanårromem dååjredh. Dah edtjieh demokratijem lïeredh dååjrehtimmiej tjïrrh skuvlesne. Lïereminie ektine demokratijen bïjre daate learoehkasse maahtoem vadta darjodh jïh meatan årrodh goh demokraateles meatanårrojh.
Daan teeman nuelesne tjïelke tipsh jïh duekiebïevnesh gaavnh gaskem jeatjah demokratijen, faamoedehtemen jïh meatanårrojevoeten bïjre. Lissine gellie darjomh jïh ööhpehtimmiesoejkesjem ööhpehtæmman gaavnh dovne demokratijen bïjre, demokratijen tjïrrh jïh demokratijen åvteste.