Eastadeamiin hukset

Ovdagáttut, joavkovaššivuohta, moarri ja eará eahpedemokráhtalaš fenomenain lea dihto doaibma, dat devdet muhtun vuođđodárbbuid. Čoavddus eastadeapmái lea daidda ovdagáttuide baicca deavdit buriid molssaeavttuid , oahpahit vugiid, dehe addit ovttaskas olbmuide reaidduid mainnalágiin sii sáhttet hehttet dákkár dárbbuid ollášuhttima.

Golbma vuođđodárbbu

Juste mainnalágiin ovdagáddu, moarri dadjamušat, čuoččuhusat dehe earálágan joavkovaššivuohta deavdá olbmuid dárbbuid, rievddada dilálašvuođas ja das mas, fenomenas, das lea sáhka. Dattetge leat golbma vuođđodárbbu maid máŋga dain fenomenain devdet: gullevašvuođa dárbu, ipmárdusdárbu ja dárbu beassat stivret iežas eallima (dát golbma čuoggá lea álkiduvvon Susan Fiske vihtta vuođđoulbmiliin mot olbmot láhttejit, gč. Fiske 2004 ja Zick et al. 2011).

Gullevašvuođa dárbu

Gullevašvuođa dárbu leat dat vuđoleamos dárbu. Buot olbmuin lea dárbu gullat gosa nu, servvoštallat ja doahppádit nuppiide ja hábmet oktavuođaid lea dehálaš dasa ahte leahkit olmmožin. Susan Fiske lohká dan leat dakkár oppamáilmmálaš dárbun, dárbbašlaš sajáiduvvamii ja oppalohkkái birgemii ja eallimii (Fiske 2004).

Ovdagáttut “dieid earáid” birra nanne gullevašvuođa mii-jovkui, lea okta dain guovddáš fuomášumiin ovdagáddodutkamis. Dat ii guoská dušše daidda njuolggo vašši jáhkuide, muhto maiddái daidda eanet beaivválaš ovdagáttuide mat mis leat buohkain. Gullevašvuođa dárbu lea dehálaš oassi radikaliseremis ja veahkaválddálaš ekstremisma doarjumii (Bjørgo og Gjelsvik 2015) (https://www.regjeringen.no/contentassets/dc64dbc441bc4a4db25f320eadd0d131/080615-forskning-pa-forebygging-av-radikalisering.pdf), ja sáhttá leat okta čilgehus dasa manne konspirašuvdnateoriijat leat nu geasuheaddjit (Emberland og Dyrendal 2019).

Mánáin ja nuorain geat vásihit fátmmasteaddji oktavuođa ja gullevašvuođa gos ovdagáttut eai leat vuođđun dasa, lea njulgestaga unnit dárbu ovdagáttuide. Fátmmasteaddji searvevuohta lea danne dat vuosttaš ja deháleamos fáktor eastadanbargguid oktavuođas. Jus fátmmastanbargu ii lihkostuva, ja muhtumat dovdet iežaset olgguštuvvon, de lea vejolaš ahte sii ohcalit eará searvevuođaide, maid vuođđu leat ovdagáttut ja moarri.

Norgga skuvllain barget ollu fátmmastit buot ohppiid. Barggus, maid skuvla juo dál doaimmaha dán suorggis, lea maiddái eastadeaddji doaibma. Muhto, dán bárggus leat earenoamážit guokte áššis maid sáhttá leat ávkkálaš jurddašit veháš. Vuosttažettiin lea dehálaš diehtit ahte olggušteapmi ja earisteapmi maiddái sáhttet dáhpáhuvvat fuomáškeahttá, vaikko oahpaheaddji ii hálit olgguštit geange. Dat sáhttá dáhpáhuvvat giela bokte, mot oahpahus lea láhččojuvvon dehe mot skuvla láhčá bargodoaimmaid. Fátmmastanbargu gáibida joatkevaš iešárvvoštallama.

Nuppádassii de hástaluvvo fátmmastanjurdda dalle go čuožžilit dakkár ravdamearálaš dilit, dat mii ii leat nu vuogas dehe dat maid don oahpaheaddjin jurddašat ahte ii oba gula ságastallamii. Dalle sáhttá leat miella bidjat rájiid fátmmasteapmái. Nu go oahpaheaddjin fertet don mearridit rájiid, oahpahuslága ektui lea dus geatnegasvuohta bissehit loavkidemiid. Muhto jus don seammás olgguštat su gii loavkida, de it leat eastadeame. Go galgá eastadit, de ferte nubbi lávki leat fátmmasteapmi, maiddái su gii loavkida. Don fertet bidjat rájiid vai nákcet suddjet su gii loavkiduvvo. Guhkit áigge eastadanbargguin lea dattetge dehálaš fátmmastit su gii loavkida. Buore lihkus ii dárbbaš leat makkárge vuostálasvuohta váldit vuhtii goappáge beali. Lea vejolaš bissehit loavkideami, muhto ii fal joatkkabargguin vajálduhttit fátmmastit su, gii loavkida.

Ipmárdusdárbu

Buot olbmuin lea dárbu ipmirdit iežaset duohtavuođa ja mii dáhpáhuvvá, ja maiddai dat, ahte lea sosiála searvevuohta gos dat ipmárdusat juogaduvvojit (Fiske 2004). Mii ohcat vuogádagaid, geahččalit hábmet oktavuođaid ja gávnnahit čilgehusaid sivaide dasa mii dáhpáhuvvá (van Prooijen 2018). Oktasaš ipmárdus addá vejolašvuođa gulahallamii ja nu doaibmat joavkkus.

Generaliseren ja ovdagáttut earáid birra leat oassin das mot mii govahallat ja ipmirdit máilmmi ja mii addá ipmárdusdovddu. Sihke konspirašuvdnateoriijat ja ekstrema máilmmigovat addet eaŋkilis čilgehusaid dan duohta máilmmi mohkkáivuođaide. Dat sáhttet deavdit ipmirdandárbbu liikkáge bures go dat mat leat eambbo girjábut čilgejuvvon.

Skuvlla máhttomandáhtta lea eanas dan birra mot addit ohppiide buoret duohtavuođa ipmárdusa. Dat mearkkaša ahte fágaid máhttomihtuid bargu maiddái lea oassi eastadanbargguin. Skuvlla máhttovuođđu lea huksejuvvon ulbmilparagráfii maid gohčodit dieđalaš jurddavuohki, mii fas lea hui lahka kritihkalaš jurddašeami, nu go dat lea čilgejuvvon Bajitoasis.

Dieđalaš jurddavuogi ja kritihkalaš jurddašeami vuolggasadji lea, ahte duohtavuohta lea juoga maid mii gávdnat go guorahallat, jearrat kritihkalaš gažaldagaid, iskat máŋggabealátvuođaid ja árvvoštallat. Dat leat reaiddut maiguin olahit eanet ipmárdusaid duohtavuođa birra. Nuppe dáfus sáhttá dat, ahte guorahallat, jearrat ja muddet ovddeš máhtu dagahit duohtavuođa mohkkábun ja váttisin ipmirdit. Dasto fertet maiddái dovddastit ahte lea juoga, jua, gánske oalle ollu mii báhcá čilgetkeahttá.

Eastadeapmi ii leat danne dušše dat, ahte addit ohppiide buoret ipmárdusaid, muhto maiddái addit sidjiide oadjebasvuođa dustet dan maid ii sáhte čilget. Dat čujuha fas ruovttoluotta dan mearkkašupmái mii fátmmasteamis ja oadjebas searvevuođas lea. Olbmui lea álkit dustet dan maid ii sáhte čilget jus lea buorre ja fátmmasteaddji biras. Seammás sáhttá maid dat addit, ahte oahppá mainnalágiin galgá oažžut ja buvttadit máhtu, nappo dieđalaš jurddavuohki ja kritihkalaš jurddašeapmi, oadjebasvuođa jurddašit ja ohcat čilgehusaid maiddái doppe gos dat áidna loahpalaš čilgehus ii gávdno.

Dárbu stivret iežas eallima

Stivret iežas eallima ja dat, ahte oažžut duođaštuvvot gii son lea, leat vuođđodárbbut mat leat buot olbmuin (Fiske 2004). Vuosttažettiin lea dás sáhka oaidnit oktavuođaid iežas daguin ja mii dáhpáhuvvá iežainis, ahte daguin leat váikkuhusat ja ahte olmmoš sáhttá váikkuhit stivret iežas eallima. Nuppádassii lea dás sáhka, ahte olmmoš dovdá ahte adnojuvvo árvvusin, dovdat ahte son mearkkaša juoidá ja ahte sus lea dihto rolla.

Maiddái dás oaidnit mii ahte dat viidodat, mii lea ovdagáttuin gitta dakkár ekstrema daguide, sáhttá leat mielde duhtadeame dáid dárbbuid. Dat lea hui čielggas go geahččat daid ekstrema ravdadiliid: terroristas, gii bávkala bomba, lea goit muhtunlágan váikkuhanfápmu.

Skuvlla bajimus mandáhtta sáhttá muhtunládje juste dulkojuvvot nu, ahte addit ohppiide reaidduid maiguin sáhttet stivret eallimasaset. Dat lea ulbmilpáragráfa vuosttaš lađascealkagis: “Oahpahus skuvllas ja oahpahusfitnodagas galgá, ruovttu ovttasbarggu ja ipmárdusa bakte, rahpat uvssaid máilmmi ja boahtte áiggi guvlui […]”

Buot maid skuvla dahká, vuođđodáidduid oahpaheamis ja fágaid bargamiiguin veahkehan dihte oahpahit demokráhtalaš vieruid ja láhttemiid ja olahit buori skuvlabirrasa, leat oktiibuot mielde addime ohppiide gelbbolašvuođa searvat bargoeallimii ja servodateallimii oppalaččat, ja maid dehálaš iešvuođaid dasa ahte servvoštallat eará olbmuiguin ja nu hukset oktavuođaid. Danne sáhttit lohkat ahte skuvla lea mielde eastadeamis, mii lea dakkár liigeboađus skuvlla váldomandáhttii: bargat dan nala ahte oahppit ohppet eallit nu go ovttaskas olmmožin, lagamužžan nuppiide ja servodatboargárin.

Seammás sáhttá easttadangeahčastat váikkuhit dasa ahte čavget skuvlla ja oahpaheddjiid jurddašeami dasa mii guoská ahte leat go sii duođaid rahpame uvssaid ohppiide. Okta ovdamearka dasa lea Antirasisttalaš guovddáža raporta mánáid ja nuoraid vásihuvvon nállevealaheami birra. Das boahtá ovdan ahte muhtun oahppit, geain lea sisafárrejeaddji duogáš, leat vásihan dan ahte oahpaheaddjit lohket ahte sis eai galgga leat nu stuora vuordámušat dasa maid sii sáhttet olahit. Sii leat vásihan vealaheami mii guoská dasa ahte sidjiide leat heajut vuordámušat. Eará ovdamearka sáhttá leat dat, ahte jurddašit makkár vejolašvuođat skuvla sáhttá fállat ohppiide geain leat doaibmaváttut.

Girjjálašvuohta

Bjørgo, T. & Gjelsvik, I. M. (2015). Forskning på forebygging av radikalisering og voldelig ekstremisme: En kunnskapsstatus. Oslo: Politihøgskolen.

Fiske, S. T. (2004). Social beings: Core motives in social psychology. Hoboken, NJ: Wiley.

van Prooijen, J.-W., & Douglas, K. M. (2018). Belief in conspiracy theories: Basic principles of an emerging research domain. European Journal of Social Psychology, 48(7), 897–908.

Zick, A., Küpper, B. & Hövermann, A. (2011). Intolerance, Prejudice and Discrimination: A European Report. Friedrich Ebert Foundation.

Dyrendal, A. & Emberland, T. (2009). Hva er konspirasjonsteorier. Universitetsforlaget.