Identitehta, máŋggakultuvrralašvuohta ja kulturgaskasaš gelbbolašvuohta

Identitehta lea doaba mii lea sihke lossat ja doaba bohciiduvvon dovdduin – dat gávdnojit ollu ja muhtin muddui vuostálas govahallamat das maid dat mearkkaša. Oktasaš goitge lea ahte identitehta lea dan birra ahte “leat ieš guhkit áiggi badjel”, nappo ahte juoga lea stáđis ja álki fas dovdát. Dát sáhttá guoskat ovtta indiviidii dahje ovtta jovkui.

Vuođđomearkkašahtti dahje dynámalaš identitehtaipmárdus?

Ipmárdusat ahte identitehta lea čadnon juoga bistevažžii guhkit áiggi badjel, sáhttá jurddašuvvot máŋgga ládje. Bisánan dahje vuođđomearkkašahtti ipmárdus identitehtas eaktuda siskkoža mii ii rievdda, vaikko makkár olggobeale áššit čuhcet dasa. Dynámalaš identitehtaipmárdus eaktuda ahte indiviida ovdána ja hábmejuvvo olggobeale váikkuhusaid vuođul.

Dat gávdnojit ollu gaskasajádagat. Muhto go identitehtadoaba geavahuvvo joavkkuide, de oažžu dát erohus oalle garra váikkuhusaid. Joavko- dahje kollektiivvalaš identitehta eaktuda ahte eanet olbmuin leat vuđolaš oktasašvuođat mat dollet sin ovttas ja mielddisbuktet gullevašvuođa ja oktavuođa. Gažaldat šaddá dalle ahte leat go dát čadnon iešvuođaide mat mis leat riegádeami rájes (omd. čearddalašvuhtii), iešvuođaide maid sáhttá jurddašit ahte leat bistevaččat guhkit áiggi badjel (omd. oktasaš árbevierut), dahje iešvuođaide mat gullet eanet rabas kategoriijaide dego oktasaš beroštumit ja oktasaš bargomállet (omd. fidnosurggiide).

Nuppe ládje daddjon, govahallamat joavkoidentitehta birra sáhttet vuolgán vuođđomearkkašahtti dahje dynámalaš kulturipmárdusas. (Kymlicka 1995; Mishler ja Pollack 2003, ). Dás lea ollu dadjamuš govahallamiidda gullevašvuođas ja oktavuođas. Jus eavttut gullat ovtta mii-jovkui leat sajáiduvvon iešvuođaide mat čatnasit biologiijii dahje jurddašuvvon rievdameahttun árbevieruide, de lea hui váttis ođđa olbmui šaddat oassin dán joavkkus.

Cora Alexa Døving (2014) válddaha movt govahallamat “asehis kultuvrra” ja “assás kultuvrra” birra leat vuođđun goabbatlágan jurddašemiide kollektiivvalašidentitehta birra ja gullevašvuođa birra. “Asehis kultuvra” lea vuođustuvvon juoga masa olbmuin geain lea hui iešguđetlágan duogáš, sáhttá leat oktasaš dahje man birra sáhttet soabadit, ja sáhttá leat eanet sajusteaddji go “assás kultuvra” mii eaktuda ovttastuvvamiid áššiin mat leat riegádeami rájes dahje árbejuvvon, ja dan vuođul hui olggušteaddjit.

Vuđđomearkkašahtti

• Stáđis ja čielga kultuvrralaš árbevieruid ja joavkkuid (oktavuođaid) leahkin
• Gullevašvuohta muhtin dihto kultuvrralaš jovkui mearrida identitehta beroškeahttá dilálašvuođain
• Iešguđetlágan kultuvrralaš joavkkuin galggašedje earenoamášrievttit servodagas vai sáhttet bisuhit iežaset identitehta

Dynámalaš

• Leahkin kultuvrralaš mearkkašanvuogádagain ja ovdanbuktimiin mat rievddadit ja badjálastet.
• Iešguđetlágan identitehtaoainnut sáhttet šaddat guovddážii molsašuddi konteavsttain
• Universála vuoigatvuođat galggašedje addit vejolašvuođa juohke indiviidii searvat aktiivvalaččat servodagas beroškeahttá kultuvrralaš gullevašvuođa

Identitehta = seammalágan?

Identitehtajurddašeamis lea fokus ovttaláganvuhtii (leat ideanttalaččat = leat áibbas ovttaláganat). Dat mii de lea earalágan, šaddá jođánit dat mii spiehkasta, ii heive jovkui dahje muosehuhttá. Joavkogovahallamiid ja joavkoidentitehta konteavsttas lea dávjá nu ahte ipmárdus “ovttaláganat siskkobealde” ja “erohusat joavkkuid gaskka” vuoitá. Kulturgaskasaš oahppan bidjá gažaldatmearkka dákkár eavttuide.

Girjáivuođa dohkkeheapmi ferte mielddisbuktit dohkkeheami das dahje sus mii lea earálágan. Muhto: Maid mearkkaša duođas “leat earálágan”, ja gii lea “earálágan”?

Midjiide lea hui álki bidjat ovttaláganvuođamearkka gaskal doahpagiid “girjáivuohta” ja “máŋggakultuvrralaš”: sii guđet leat earáláganat, leat dat geat leat apmasat, sis geain lea eará čearddalaš dahje kultuvrralaš duogáš. Muhto dán perspektiivvas gávdno gillár: Sii guđet definerejuvvojit earaláganin šaddet apmaseabbon go duohtavuođas leat dahje háliidit iežaset defineret danin go fokus lea biddjon juste dasa mii lea amas.

Naba “mii-joavku”? jus girjáivuohta ipmirduvvo leat erohussan joavkkuid gaskka de sáhttá dan boađus šaddat ahte erohusat joavkku siskkobealde eai juogo mieđihuvvo dahje eai dohkkehuvvo. Govahallan homogena, stáđis ja lohkkašuvvan joavkoidentitehtain sáhttá šaddat hehttehussan birrasii mii lea árvvas ja rabas danin go iešguđetlágan ipmárdusat, eallin- ja doaibmandábit geahčastuvvot spiehkasteapmin, dahje maiddái “beahttimin”.

Nuppiin sániin: Maiddái sosiála joavkkuid ja servodagaid siskkobealde dahket govahallamat bistevaš joavkoidentitehtaid ja čielga joavkogullevašvuođa birra ahte šaddet vuostálasvuohtan pluralisttalaš ja demokráhtalaš kultuvrras mas lea girjáivuohta.

Bissehuvvon joavkoidentitehta hehtte oktagaslaš geahččaladdama.

Bajásšaddat birrasis mas lea bissehuvvon joavkogovahallan mas “mii” šaddat vuostálasvuohtan “sii”-jovkui rievida sihke sus guhte gullá siskkobealjovkui dahje biddjo dasa ja sus guhte gullá dahje biddjo olggobealejovkui, vejolašvuođa geahččaladdat iežas individualitehta ja iežas vejolašvuođa searvat oktavuhtii juste nu go son ieš lea. Jus “mun” ráhkaduvvo vuostebeallin vašálaš, várálaš ja romes nubbái, de bisuhuvvo dát govahallan nuppis hui dárbbašlažžan vai sáhttá iešgova seailluhit.

Dát speadjalastojuvvo dutkamis joavkofokuserejuvvon vašálašvuođa birra nu go ovdanbuktojuvvo raporttas Intolerance, prejudice and discrimination. A European report (2011). Dárbu vašálašgovvii mannába giehtalaga dárbbuin iežas bajideapmái ja dárbbuin čielga ja “ráidnasiin”, go árvvoštallá identitehta ja gullevašvuođa. Diehttelasat sáhttet govahallamat ja dovddut leat sihke rievttalaččat, doaibmi ja dárbbašlaččat go ovttaskas olmmoš galgá gávdnat iežas saji váttis máilmmis. Muhto seammás lea juste dát váttis máilbmi mii gáibida gelbbolašvuođa jurddašit ja dásset dáid govahallamiid.

Easttadeaddji bargu nállevealaheami vuostá, antisemittismma vuostá ja eará mállet joavkovuođustuvvon vašálašvuhtii ferte hástalit giddejuvvon ja bisánan ovdagáttuid identitehtaid ja gullevašvuođaid birra. Muhto ii leat sáhka dušše almmustahttit man boastut ovdagáttut leat. Lea dehálaš čujuhit vásáhusaide main lea positiivvalaš molssaeaktu ja divvut saji daidda: Girjáivuohta ii leat ii áitta, ii ge mihkke man galgá ávvudit; dat lea duohtavuohta masa olmmoš čađat unnit eanet bidjá fuomášumi. Girjáivuohta sisttisdoallá sihke hástalusaid, eahpesihkarvuođa ja soaitimis maid duššástuvvama. Muhto vel eanet addá dat vejolašvuođa ovdánit jus ii lásse iežas bistevaš govahallamiidda iežas birra ja “daid nuppiid” birra.

Girjjálašvuohta

Døving, Alexa (2014) Kampen om «en mislykket integrering». Samtiden03 / 2014 (Volum 122) s. 40-49

Huber, Joseph (red.) (2012). «Intercultural competence for all. Preparation for living in a heterogeneous world.» Pestalozzi series No. 2. Council of Europe Publishing.

Kristeva, Julia. (1991). Stangers to Ourselves. New York: Columbia University Press.

Kymlicka, W. (1995): Multicultural Citizenship, Oxford: Clarendon Press.

Mishler, W., Pollack, D. (2003). On culture, thick and thin: toward a neo-cultural synthesis. In: Pollack, D., Jacobs, J., Muller, O., Pickel, G. (eds.) Political Culture in Post-Communist Europe: Attitudes in New Democracies, pp. 237–256. Ashgate, Aldershot

Zick, A., Kupper, B., & Hovermann, A. (2011). Intolerance, prejudice and discrimination. Berlin: Forum Berlin. http://library.fes.de/pdf-files/do/07908-20110311.pdf