Iežas identitehta birra jurddašit

Dasa gáibiduvvojit gálggat oaidnit iežas olggobealečalmmiiguin ja bidjat gaskka alcces, jus galgá sáhttit jurddašit iežas identitehta birra, gii son lea ja makkár árvvuid son eaiggáda.

Lea dehálaš reflekteret iežas identitehta birra ja dahkat iežas dihtomielalažžan das man olu hámit dán identitehtas leat, vai ii hiŋgalaste earáid gitta joavkokategoriijaide. Dát gáibida ahte “eaidala” iežas. 1991 girjjis Stranger to Ourselves čállá Julia Kristeva:

Strangely, the foreigner lives within us: he is the hidden face of our identity, (..) By recognizing him within ourselves, we are spared detesting him in himself. A symptom that precisely turns “we” into a problem, perhaps makes it impossible, the foreigner comes in when the consciousness of my difference arises, and he disappears when we all acknowledge ourselves as foreigners, unamenable to bounds and communities. (s. 1)

Kristeva čujuha dás dárbui leat rabas iežas- árvvoštallama ektui, ieškritihka ja heahkastuvvama ektui go suokkarda gii son ieš lea. Áigumuš dáinna lea:

• Dohkkehit beliid alddis mat iežas mielas eai leat nu vuohkkasat
• Birgehallat dainna mii lea amas, diehtemeahttun, iežas leahkimiin.

Dát guoská hui árgabeaivásáhusaide. Mii ráhkadit alccemet dábiid movt mii ovttastallat iežaineamet seamma ládje go movt mii ovttastallat earáiguin. Muhto lea vejolaš rievdadit dáid dábiid, ja muhtumin bággejit vuordemeahttun dáhpáhusat ahte mii aktiviseret beliid alddámet maid eat báljo diehtán ge ahte mis leat.

Ovdagáttuid ja joavkovašuheami eastadeamis lea earenoamáš dehálaš čalmmustahttit movt dat lea dohkkehit ahte gávdnojit unnit vuogas bealit alddámet. Dutkan mii -joavko- ja dii- joavkodynamihka birra  (Tajfel ja Turner 1979) čájeha ahte ollu negatiivvalaš válddaheamit biddjojit dii- jovkui, ja mii- joavku sáhttá bisuhit iešgova go leat dákkár mihtilmasvuođaid haga. Kritihkalaš iežas- árvvoštallan sáhttá dahkat vejolažžan dohkkehit ahte negatiivvalaš attribuhtat maiddái gávdnojit alddis dahje “mii” joavkkus. Dákkár ipmárdus sáhttá njeaidit vašálašgova, ja doaibmat vuođđun dáid beliid gieđahallamii, rievdadit min doaladumiid, dovdduid, jurdagiid ja daguid – šaddat dakkár olmmožin makkárat háliidit leat. Ná lea reflekšuvdna iežas identitehta birra čadnon unohasvuođa pedagogihkkii. (Røthing 2019).

Okta ovdamearka: Sihkkarit ii gávdno olmmoš geas eai leat ovdagáttut. Muhto dat ii mearkkaš seamma go dohkkehit ovdagáttuid. Lea baicca nuppe ládje: Ii leat dušše ideologalaččat oskkoldas “nállevealaheaddji” dahje “antisemitta” mii lea váttisvuohtan – buot ovdagáttut leat mielde hukseme rájiid ja doallame olbmuid olggobealde. Hástalus šaddá de juste ahte ii dušše dohkket ovdagáttuid normálan, muhto geahččala gieđahallat daid ja njulget daid nu ahte dat sirrejit unnimus lági mielde.

Go nubbi šaddá eaiggát váttis dovdomearkkain maid mii eat hálit dahje sáhte dohkkehit alddámet dahje min servodagas, de bohtet váikkuheaddjifámut doibmii. Min dáidu kritihkalaš iešreguleremii gahččá čoahkkái ja bisuheapmi idealiserejuvvon govahallamis mus/ mis šaddá eanet ja eanet sorjavaš ahte govahallan nuppis lea negatiivvalaš. Heajos vierut jorragohtet.

Návccat reflekteret iežas birra ja iežas identitehta birra sáhttet mielddisbuktit ahte oainniha ja cuvke joavkojurddašeami mekanismmaid. Go árvvoštallá eará vejolašvuođaid hukset govahallamiid ja máhtu iežamet birra, sáhttit mii ráhkadit suddjenmekanismmaid vašis váikkuheaddjifámuid vuostá, nu go mii oaidnit daid ovdagáddobuvttadeamis ja joavkovaššivuođas.

Girjjálašvuohta:

Kristeva, Julia (1991). Strangers to Ourselves. New York: Columbia University Press

Tajfel, H., & Turner, J. C. (1979). An integrative theory of inter-group conflict. I W. G. Austin & S. Worchel (Red.), The social psychology of inter-group relations (ss. 33–47). Monterey, CA: Brooks/Cole.

Røthing, Åse. (2019). «Ubehagets pedagogikk» – en inngang til kritisk refleksjon og inkluderende undervisning?. FLEKS – Scandinavian Journal of Intercultural Theory and Practice, 6(1), 40-57. https://doi.org/10.7577/fleks.3309