Vihtta dási ovddideapmái skuvllas
Skuvlla eastadeaddji barggus lea ollu stuorit vejolašvuohta lihkostuvvat sihke oanehisáiggi ja guhkitáiggi perspektiivvas jus jođiheaddjit ja buot bargit barget ovttas ovddidit skuvlla oktasaš ipmárdusa ja máhtu oahppama, oahpahusa ja ovttasbarggu birra. Ođđa bajitoasis deattuhuvvo ahte buot skuvlla bargit galget leat mielde ásahit skuvlla dakkár profešuvdnasearvevuohtan oahppama váste: “Skuvllas galgá leat profešunfágalaš searvevuohta mas oahpaheaddjit, jođihangoddi ja eará bargit árvvoštallet oktasaš árvvuid, ja smihttet ja viidásit ovdánahttet iežaset praksisa” (Bajitoassi 3.5).
Go dás lea sáhka skuvlla eastadanbarggus, de mearkkaša “skuvla” buohkaid geat leat čadnon skuvlii juogalágan rolla dihte: Skuvlajođihangoddi, oahpaheaddjit, eará bargit, oahppit ja vel ovttasbargit nu go váhnemat ja earát báikkálaš birrasis. Beaktu dákkár ollislaš skuvlaovddideamis – maiddái gohčoduvvon skuvlla gelbbolašvuođahuksen – lea bures dokumenterejuvvon.
Skuvlla gelbbolašvuođahuksema dutkan lea čujuhan moanat fáktoriid main lea dadjamuš bistevaš rievdadeami ásaheapmái (geahča earret eará Postholm 2012, Flygare et al 2011). Dembras mii geavahit modealla mas leat vihtta dási skuvlla ovddideami olis:
1.dássi: Oahpaheddjiid ja jođihangotti gelbbolašvuohta
Eastadeapmi álgá ovttaskas olbmo oahppamis ja oahppama prinsihpas, ahte oahppat dan birra, dan dihtii ja dan čađa. Lea dehálaš oahppat antisemittismma, nállevealaheami ja eará vealahemiid birra vai nákce eastadit dákkár fenomenaid skuvlaárgabeaivvis. Seammás lea dehálaš eastadit vealaheami demokráhtalaš prinsihpaid vuođul, nu go rabas digaštallama bokte, searvadahttima, oassálastima ja mielmearrideami bokte.
Oahpaheaddjit ohppet buoremusat vásiheami bokte, ja go árvvoštallet iežaset barggu. Dát eaktuda miehtama oahppat rievdadit dábiid ođđa diehtovuođu vuođul. Dát guoská maid eastadanbargui. Buot skuvllaide lea dehálaš ahte oktavuođat leat buorit ja ahte lea buorre oahppankultuvra oahpaheddjiid gaskkas.
2.dássi: oahpahus luohkkálanjas
Luohkkálatnja galgá leat oadjebas arena gos oaiviliid sáhttá cuvket ja demokráhtalaš hárjeheami čađahit. Lea dehálaš ahte demokráhtalaš prinsihpat nu go oassálastin beroškeahttá duogáža, goabbat guvlui gudnevuollegašvuohta ja rabas digaštallan ovttastahttojuvvojit barggaheaddji ja áŋggirdeaddji oahpahusmetodaiguin mat leat huksejuvvon máhtu, árvvoštallama ja buriid gaskavuođaid nala.
“Luohkkálatnja galgá leat oadjebas arena gos oaiviliid sáhttá cuvket ja demokráhtalaš hárjeheami čađahit.
Bargu oahpahit ohppiid oahpahusa čađa lea skuvlla váldodoaibma. Dát bargu lea maid dehálaš joavkovašolašvuođa easttadeapmái. Oahpahusas lea vejolaš geavahit hárjehusbihtáid ja materiálaid mat leat heivehuvvon oahpahussii eastadeami birra, nu go Dembra oahppanresurssat. Muhto eastadeapmi dáhpáhuvvá maid eará oahpahusain, sihke go oahpaheaddji searvvada ohppiid, guldala sin ja addá sidjiide váikkuhanvejolašvuođa, ja hárjehallama bokte oahpaha jurddašit kritihkalaččat buot fágain.
3.dássi: Skuvlakultuvra
Rabas ja demokráhtalaš skuvlakultuvra masa gullet buot gaskavuođat gaskal jođihangotti, oahpaheddjiid, ohppiid ja váhnemiid, lea dárbbašlaš vuolggasadji systemáhtalaš ja ollislaš eastadan- ja skuvlaovddidanbarggus. Skuvlakultuvra muitala makkár kultuvra gulahallamii ja ovttasdoaibmamii skuvllas vuhtto. Makkár mielladilli vuhtto skuvlla arenain, makkár jurddašanvugiin ja makkár rabasvuođain deaivvadit buot aktevrrat skuvllas?
Skuvlakultuvrra ovddideapmi váldá áiggi ja gáibida ollislaš jurddašeami. Ovddidanbarggu vuolggasadji ferte leat skuvlla iežas vásáhusain ja gáibida áŋgiruššama guhkit áiggi badjel. Ii gávdno makkárge formel mii muitala movt dán sáhttá buoremusat čoavdit, sivas go juohke skuvllas lea iežas konteaksta ohppiidčoahkkádusa ektui, sturrodaga ja vásáhusaid ektui.
4.dássi: jođihangoddi
Skuvlla gelbbolašvuođahuksen gáibida čielga ja ulbmillaš skuvlajođihangotti. Dát guoská maid skuvlla bargui eastademiin. Jus skuvlla barggus galgá leat veaháge beaktu, de ferte jođihangoddi searvat prošektii ja doarjut dan.
Dán dássái gullet maid bajitdási plánat ja guhkesáigge barggut. Bargu skuvlla ortnetnjuolggadusaiguin dahje doaibmaplánain loavkašuhtti doaimmaid/ givssideami ektui leat dehálaš arenat eastadanbarggus.
“Ovddidanbarggu vuolggasadji ferte leat skuvlla iežas vásáhusain ja gáibida áŋgiruššama guhkit áiggi badjel.
Okta dehálaš prinsihppa lea aŋkke ahte áŋgiruššan háhkat bistevaš ovddideami, ferte leat skuvlla iežas vuolggasajis vásáhusaid vuođul ja eaktuda áŋgiruššama áiggi mielde – luovos ja válmmasin ráhkaduvvon áŋgiruššamiin lea hárve bistevaš beaktu.
5.dássi: Skuvlla ovttasbargoguoimmit
Skuvla ii biso vakuumas. Eastadanbarggus lea dehálaš searvadahttit váhnemiid ja ovddasteddjiid, ja báikkálaš birrasa aktevrraid. Ovttasbargu eará skuvllaiguin ja juogadeapmi vásáhusain leat maid mielde ovddideami ovdánahttima maiddái dalle go lea sáhka eastadeamis. Doarjja olggobeale gelbbolašvuođabirrasiin lea maid positiivvalaš, muhto dat eaktuda ahte dáid birrasiid vuolggasadji lea skuvlla iežas dilis, dan ovdii go fállat dušše válmmas bagadusaid.
“Skuvla ii biso vakuumas, ja danin lea dehálaš searvadahttit váhnemiid ja ovddasteddjiid, ja báikkálaš birrasa aktevrraid.
Gaskal máhtto- ja gelbbolašvuođagaskkusteami ja barggu luohkkálatnja- dahje skuvlabirrasiin nuppe bealis eai leat vuostálasvuođat. Buohkat dárbbašit sihke máhtu dovddastit rihkkumiid ja gálggaid eastadit, ja oaidnit ja bargat vuostá dákkár fenomenaid. Okta dehálaš oassi fágaođasmahttimis lea ahte galgá láhččojuvvot buoret oktavuohta gaskal barggu fágaiguin ja skuvlabirrasa. Skuvlavuđot gelbbolašvuođahuksen mielddisbuktá ahte jođihangoddi ja buot bargit servet ovdánahttinprosessii iežaset bargosajis dainna ulbmiliin ahte nannet skuvlla čohkkejuvvon demokráhtalaš gearggusvuođa nu go vealaheaddji miellaguottuid ja láhttenvugiid eastadeamis.
Girjjálašvuohta
Manitoba Education and training (2017). Safe and Caring Schools. A Whole-School Approach to Planning for Safety and Belonging. (https://www.edu.gov.mb.ca/k12/docs/support/whole_school/document.pdf) Winnipeg.
Postholm, M.B. (red.) (2012). Læreres læring og ledelse av profesjonsutvikling. Trondheim: Tapir Akademisk Forlag.
Stray, Janicke (2011). Demokrati på læreplanen. Oslo: Fagbokforlaget.
Stray, Janicke &Sætra, Emil (2016): «Demokratisk undervisning i skolen.» I: Lenz, Claudia, Nustad, Peder & Geissert, Benjamin (red.). Dembra. Faglige perspektiver på demokrati og forebygging av gruppefiendtlighet i skolen.
