Vïjhte ööhpehtimmietipsh aalkoeåålmegi jïh nasjonaale unnebelåhkoej bïjre

Ussjedh faagi dåaresth jïh ellieslaakan

Maahta aevhkine årrodh faagi dåaresth barkedh guktie saemiej jïh nasjonaale unnebelåhkoej histovrije gïetesåvva goh integreereme bielie dehtie ektie narratijveste nöörjen histovrijese jïh seabradahkese. Akte alternatijve geatskanimmie saemieh jïh nasjonaale unnebelåhkoeh jïjtse teemine gïetedidh, lea unnebelåhkoeh jïh politihke mij dej vööste dorjesovveme, teemah sjidtieh mah bååstede båetieh ovmessie bieliej tjïrrh Nöörjenhistovrijistie seabradahkefaagesne jïh histovrijisnie. Maahta nåake sjïdtedh jis saemieh jïh nasjonaale unnebelåhkoeh jïjtsh boelhkine sjidtieh tæjmoeplaanesne, dellie dïhte vihteste unnebelåhkoeh leah doh jeatjebh, mij vihth maahta gaavnoes åvtelhaarvoeh nænnoestidh.

Gellievoete iemie, jïh gaajhki almetji leah jienebh identiteeth

Gellievoetine jïh identiteetine barkedh baaja learoehkidie haarjanidh laejhtehkslaakan ussjedidh jïh nyanseeredh. Dåehkesne jïh dåehkiej gaskem iktesth stoerre gellievoete. Aaj gellielaaketje guktie akte almetje jïjtse bïjre ussjede. Joekehts bielieh mijjeste vihkele sjidtieh ovmessie tsiehkine. Guktie aalkoeåålmegh jïh nasjonaale unnebelåhkoeh neebnesuvvieh vuesiehtimmien gaavhtan learoegærjine, ij daarpesjh seammalaakan årrodh goh akten learohken identiteete saemien maadtoste, jallh nasjonaaleunnebelåhkoen maadtoste. Guktie dåehkiej jïh dåehkieektiedimmien bïjre soptseste maahta tsööpkedh viehkine lohkehtæjja gellievoetem aktene dåehkesne tjïerteste. Vuesiehtimmien gaavhtan: Jalhts njoelkedasse juvdelesvoetesne lea kosher hööltedh (juvdeles byöpmedimmienjoelkedassh mah beapmoem defineerieh mij luhpie byöpmedidh), lea joekoen vaenie juvdelassjh Nöörjesne mah gaajhkh daah byöpmedimmienjoelkedassh fulkieh.

Kultuvre lea dynamihkeles stoeredahke

Maahta geerve årrodh mïelem guarkedh kulturelle daajehtsinie mejgujmie ij leah jïjtje byjjenamme. Haesteme lea nuepieh fååtesieh nyanseeredh. Jis statiske kultuvrevuekieh eadtjohkelaakan åtnasuvvieh goh symbovle akten dåehkien sjïerevoetesne, dellie dïhte maahta statiske vuekieh jïh stereotype mïelh vedtedh. Jisdam kulturelle vuekiem leesie akten vihties bealan såemies dåehkijste, almetjh unnebelåhkojste sjïere væhtah åadtjoeh mejgujmie eah daarpesjh jïjtjemse identifiseeredh. Vuesiehtimmien gaavhtan lij skåajjesoemeladtjh mah minngemes svijreminie giehtelin Europesne, jïh daate maahta tjïelkestidh mannasinie Østlaantesne orrijin 1600-låhkoen. Daate jieledevuekie lea bielie gelliej dåehkieidentiteeteste, men vihkele tjïertestidh svijreme ij leah åtnasovveme gellie tjuetie jaepieh, jïh jeenjesidie daate jielemevåarome ij leah vihkele identieetevæhta daan biejjien.

Årroeh våårege aktegslearohkh tjirkijinie darjodh dåehkien åvteste

Europaraerien mieriekonvensjovne gaskem jeatjah almetjidie aalkoeåålmegestatusinie jallh nasjonaale unnebelåhkoemaadtojne vaarjelimmiem sïerredimmien vööste vadta. Dïhte jeahta almetje mij unnebelåhkose jallh nasjonaale unnebelåhkose govlehtuava, jïjtje edtja reaktam utnedh veeljedh unnebelåhkojne gïetesovvedh. Jis learohkh unnebelåhkoemaadtoste sijhtieh jïjtsh bïjre soptsestidh klaassese, dïhte maahta hijven årrodh. Men identiteete maahta privaate jïh sensitijve årrodh, jïh byöroe våårege årrodh aerviedidh bielieh learohki identiteeteste leah naakede maam ræhpaslaakan jeatjah learohkigujmie juaka. Jis learohke jïjtje skraejriem vaalta, maahta learohken åehpiedehtemem nyanseeredh jis gellievoetem dåehkien sisnie tjïerteste ööhpehtimmien tjïrrh. Vuesiehtimmien gaavhtan goh lohkehtæjja ij maehtieh aerviedidh saemien learohke maahta saemiestidh jallh tsiehkiem åtna kultuvrevuekide goh saevege jïh gapta.

Ij naan aktegsalmetje abpe histovrijem jallh dåehkien identiteetem representeerie

Gellie vuekieh gååvnesieh guktie histovrijem, daaletje tïjjem, identiteetem jïh ektiedimmiem vuartesje. Aktegsalmetje ij maehtieh mubpiej åvteste defineeredh mij sæjhta jiehtedh bieline årrodh unnebelåhkoedåehkeste. Jis veeljie byjngetje tjirkijh veedtjedh dam saemienjallh nasjonaale unnebelåhkoen bïjre soptsestidh, dellie maahta gellievoetem vihth tjïertestidh gosse soptseste jienebh goh akte organisasjovne gååvnese dejtie ovmessie unnebelåhkoedåehkide, jïh joekehts almetjh maehtieh joekehts vuajnoeh utnedh dåehkien histovrijasse, sjïere væhtide jïh mij sæjhta jiehtedh nasjonaale unnebelåhkose govlehtoevedh jallh saemine årrodh.

Maahta poengine årrodh ööhpehtimmie byöroe tjïelkestehtedh dovne saemieh jïh nasjonaale unnebelåhkoeh leah nöörjen staatenårrojh. Nöörjen nasjonaale unnebelåhkoeh ektiedimmiem laantese utnieh mij lea unnemes 100 jaepieh, saemieh hævvi guhkebe. Jis lea tjyölkehke dan bïjre dellie dïhte maahta hööptedh learohkh båajhtoehlaakan guarkoeh, vuesiehtimmien gaavhtan learohkh vienhtieh nöörjen rovmerh leah seamma goh sïjsefeelije rovmerh (mah leah staatenårrojh jeatjah laantine). Maahta tjïertevidtjien vuajnoeh aalkoeåålmegi jïh nasjonaale unnebelåhkoej vööste aaj lahtestimmine vedtedh, goh «feerh amma laanten sistie», jallh «vuelkieh dohkoe gubpede böötih».