Antisemittismma

Antisemittismma sáhttá defineret negatiivvalaš guoddun ja dahkun juvddálaččaid vuostá dahje dan vuostá man ipmirda “juvddálažžan”, go vuolggasadjin leat dihto govahallamat juvddálaččaid birra (HL-guovddáža vuođul 2017). Dálá antisemittisma lea guhká gávdnon eurohpálaš historjjás.

Antisemittisma Norggas dál

Antisemittisma lea ovttastuvvon fenomena. HL-guovddáš lea kárten guottuid juvddálaččaid vuostá Norgga álbmogis golmma oalis: affektiivvalaš oalli (sympatiija antipatiija šláddjen) kognitiivvalaš oalli mas leat čanastagat ovdagáttuide ja stereotiippalaš govahallamii, ja dasa lassin oali mas mihtida dási sosiála gaskkain (HL-guovddáš 2012; Hoffmann ja Moe 2017). Bohtosat čájehit ahte antisemittisma lea unnon buot oliin 2012:s 2017 rádjái, vaikko sihke ovdagáttut, antipatiija ja čájehuvvon sosiála gaska juvddálaččaide ain gávdno álbmogis.

Seammás čájeha raporta ahte juvddálaččat dovdet iežaset eanet oaguhuvvon. Dát sáhttá boahtit terrordaguin juvddálaččaid vuostá ja juvddálaš guoskevaš diŋggaid vuostá, antisemittisma interneahtas dahje go vásihit antisemittismma árgabeaivvis.

HL-guovddáža raporta čájeha maid ahte leat čavga oktavuođat gaskal antisemittismma ja Israel-Palestina-gičču Norggas. Sin gaskkas geain leat pro-palestinalaš dahje njuolgut anti-israellaš guottut leat maid eatnašiin negatiivvalaš guottut juvddálaččaid ektui. Máŋggas vástideddjiin ovddidedje maid oainnu ahte gižžu gaskal Israela ja Palestina leat sivvan negatiivvalaš guottuide juvddálaččaid ektui.

Almmolašvuođas lea leamaš ollu digaštallan muslimaid guottuid birra juvddálaččaid vuostá. HL-guovddáža čoahkkáigeasus bohtosiid buohtastahttimis ovdagáttuid, antipatiija ja sosiála gaskka, eai leat čielga erohusat gaskal muslimaid ja muđui álbmoga. Guorahallan čájeha lihkká eanet ovdagáttuid muslima vástideddjiin juvddálaččaid vuostá. Ovdamearkka dihte lohket 28 % muslima vástideddjiin ahte sii leat ovttaoaivilis čuoččuhussii “Máilmmi juvddálaččat barget čihkosis ovddidit juvddálaččaid beroštumiid”, ja dušše 14 % álbmogis muđui. Mii guoská sosiála gaskii ja antipatiijii, de eai leat lihka stuora erohusat gaskal muslimaid geat vástidedje ja muđui álbmoga. Sosiála gaskka ektui čájeha guorahallan eanet negatiivvalaš guottuid muslimaid gaskkas, muhto affektiivvalaš oalis lea nuppe ládje: vuosteháhku juvddálaččaid vuostá lea stuorit álbmogis muđui go muslimain.

Mii lea antisemittisma?

Antisemittismma historjá juhkkojuvvo dávjá iešguđet dásiide, mas vuosttaš dássi, gaskaáiggi rájes loahpageahčái 1800-logu, lei oskkolaččat (kristtalaš) eaktuduvvon, ja nubbi dássi fas nationalisttalaš ja nállebiologalaš, nu go ovdanbođii ravdamearálaččat nasista-áigge. Okta dovdomearkkain antisemittistalaš govahallamin lei ahte daid sáhtii álkit heivehit beaivválaš digaštallamiidda ja danin ilbme ain ođđa hámiin. Maŋŋil nuppi máilmmisoađi ledje sihke Holocaust ja Israel-palestinalaš gižžu čujuhanrámman govahallamiidda. Muhtin dutkit lohket dán dási goalmmát dássin antisemittisma historjjás, muhto lea digaštallan das ahte lea go sáhka “ođđa” antisemittisma birra (geahča ovdamearkka dihte Bachner 2004; Wieviorka 2005).

Sáhttá čuoččuhit ahte juste ovttasteamit boares ja ođđa elemeanttain sihke historjjálaččat ja dálá áiggis leat dat mat buoremusat govvidit antisemittismma. Ieš tearbma “antisemittisma” hábmejuvvui 1870- jagiin duiskkalaččas Wilhelm Marr. Dan áigge geavahuvvui tearbma govvidit politihkalaš-ideologalaš lihkadusa mii barggai dan vuostá maid olbmot jurddašedje negatiivvalaš servodatovdáneapmin “juvddálaš hearrávuođa” guvlui. Lihkadus lei reakšuvdnan juvddálaččaid luvvemii mii mielddisbuvttii sidjiide borgárvuoigatvuođaid (juvddálaččaid friddjandahkan), ja juvddálaččaid sosiála loktemii seamma áiggis (geahča ovdamearkka dihte Jacob Katz 1980). Doaba lea álgoálggus laktašuvvan dan áigodaga nállediđolaš anti-juvddálaš jurddašeapmái, muhto geavahuvvo dán áigge viidábut, vai gokčá maiddái ovddeš oskkolaččat eaktuduvvon juvddálašvašuheami ja maŋit áiggi šlájaid anti-juvddálaš guottuin.

Antisemittismma sáhttá dán viiddiduvvon ipmárdusa mielde oanehaččat definerejuvvot negatiivvalaš guoddun ja dahkun juvddálaččaid vuostá dahje dasa mii ipmirduvvo “juvddálažžan”, ja vuođđun dasa leat dihto govahallamat juvddálaččaid birra.

Antisemittisma lea aŋkke doaba man birra riidalit dávjá. Dasa leat máŋga ákka ja lea muhtin muddui historjjálaččat eaktuduvvon. Maŋŋil nuppi máilmmisoađi bahán adnojuvvo čielga negatiivvalaš guottut juvddálaččaid vuostá Eurohpás. Vaikko gaskasoahteáiggi Eurohpás ledje olbmot geat rahpasit navde iežaset “antisemittistan”, de lea dat meastta veadjemeahttun odne. Okta váikkuhus das lea ahte digaštallamat antisemittismma birra dávjá šaddá digaštallan juste dan doahpaga definišuvnna birra. Antisemittisma lea, nu go dat albmana iešguđet dilálašvuođain, juogo skuvllas, skuvlašilljus dahje eará báikkiin, maiddái čielga gaskavuođalaš albmoneapmi. Dat mearkkaša ahte lea báidnojuvvon ja dulkojuvvon ain dihto dilálašvuođaid mielde ja sin gaskkas geat leat dán dilálašvuođas.

Historjjá mearkkašupmi: govahallamiid guhkes sárgát

Antisemittistalaš guottut leat čuožžilan dihto govahallamiin juvddálaččaid birra, jurdda ahte juvddálaččain leat dihto iešvuođat ja dovdomearkkat mat leat negatiivvalaččat. Dákkár kultuvrralaččat sirdojuvvon govahallamat heivehuvvojit iešguđetlágan historjjálaš ja servodatlaš dilálašvuođaide. Seammás čájehit dutkosat antisemittistalaš govahallamiid historjjás movt muhtin vuođustuvvon ákkat geardduhuvvojit iešguđet áiggiid. Jurdda ahte juvddálaččat leat behtolaččat, apmasat ja fámolaččat leat ovdamearkkat dákkár vuođđojurddašeamis.

Buot joavkohuksehusat mielddisbuktet juogalágan rádjageassima gaskal “mii” ja “sii”. Go dahkat gova “dain earáin, de dahkko maid seammás govvidus “mis”, mii govvida makkár árvvut ja áššit loktejuvvojit dehálažžan. Mii guoská antisemittismii, de sáhttá maid hupmat dan birra ahte juvddálaččat šaddet juogalágan “vuostebeallin” mii- oktavuhtii. Konkrehta áđat mat leat hábmen anti-juvddálaš stereotiippaid, leat vuolgán dihto dárbbuin dahje váttisvuođain, dahje jurddaleavvamiin seamma áiggis. Jus galgat ipmirdit antisemittismma historjjá de fertet geahččat makkár doaimmat govas “juvddálaš” leat leamaš dán oktavuođas.

Navdohistorjjálaš ovdanbuktimat antisemittismma historjjás leat earret eará čájehan makkár govahallan “juvddálačča” birra gaskaáiggis lei báidnojuvvon opposišuvnnas gaskal risttalašvuođa ja juvddálašvuođa. Čuvgehusáiggis, go jáhkku jierpmálaš lunddolaš jurddašeami birra lei guovddážis, de sáhtii juvddálašvuohta vuostálastojuvvot (hartkorn) religiovnnaiguin muđui, ja adnot eahpejierpmálažžan ja dakkár mii vuosttilda dan áiggi vuoiŋŋa.Maŋŋil Ruošša váldegomiheami, gulle govat juvddálaččain vejolaš váldegomiheddjiide ja ledje duođalaš áittan govahallama dihte “juvddálašbolsjevika” (“jødebolsjeviken”) birra, ja konspiratuvrralaš lihttun gaskal juvddálaččaid ja kommunisttaid. Nie leat govahallamat juvddálaččain rievddadan historjjá čađa, dađi mielde go servodat rievdá.

Teologalaš vuostálasvuođat gaskal juvddálašvuođa ja risttalašvuođa, mat iešalddis leat čadnojuvvon gažaldahkii ahte lei go Jesus Messias, sáhttet historjjálaččat navdojuvvot deháleamos kultuvrralaš gáldon anti-juvddálaš govahallamiidda Eurohpás. Dutkit digaštallet gávdnui go antihkka-áiggis juo juvddálaččaid doarrádallan mii lei vuođđuduvvon anti-juvddálaš guottuide. Ruossagárggaid mátkkiid oktavuođas ihte lihkká čielgasit vašálašgovat, sihke juvddálaččain ja muslimain, ja vuosttažat ihte álggus 1100-logu. Eurohpá antisemittismma historjá sáhttá dán vuođul leat sullii duhát jagi boaris. Dovdomearkkat joavkofokuserejuvvon ovdagáttuin nu go antisemittismas lea ahte dat čuohcá dán guhkes historjái, ja govahallamiid ovdahistorjjás lea dadjamuš dáhpáhusaid vásáhusaide ja dulkomiidda. Seammás sáhttá leat stuora erohus das movt juoga vásihuvvo, movt dat ipmirduvvo birrasis ja movt dat lea oaivvilduvvon.

Jearahallaniskkus mii čađahuvvui HL-guovddážis , lea duođaštan vásihusaid antisemittismmas norgga juvddálaččaid gaskkas (Døving ja Moe 2014). Iskkus ovdanbuktá maid guhkes ovdahistorjjálaš ovdagáttut mearkkašit informánttaid dulkomii negatiivvalaš vásáhusain. Vásáhusaid gaskkas mat informánttain ledje árbevirolaš stereotiipa juvddálaččain, ledje vásáhusat maidda gulle govahallamat “ruhtajuvddálačča” birra eanemus dábálaččat.

Okta historjjáin boahtá 14-jahkásaš bártnis Oslos eret. Son lei máŋgii vásihan skuvllas hárdima mas mieloahppit atne dán govahallama vuođđun. Givssideapmi dáhpáhuvai go oahppit vuos bálko smávvaruđaid su vuostá ja dan maŋŋil jerre manin son ii, guhte lea juvddálaš, áiggo daid čoaggit. Dát ledje oahppit geaid son govvidii “bivnnuhin” geat dáid čađahedje, ja dáid dáhpáhusaid vuođul šadde vel eanet “čaffadin”. Dáhpáhusat čohkkejedje dávjá ollu gehččiid (čuođi) mihto dávjjimusat gaskal vihtta ja logi. Ledje álo bártnit geat hárde su, muhto “nieiddat boagustedje”, nu go ieš muitala. Bártnážii lei dát hui loavkašuhtti.

Jus galgá sáhttit ipmirdit movt vásáhusat joavkovuođustuvvon ovdagáttuin čuhcet vásiheaddjái, de sáhttá leat dárbu fuomášuhttit ahte dáhpáhusain dávjá lea viidát konteaksta go dat mii lágoálggus ovdanboahtá dilálašvuođas. Antisemittismma gieđahallamis lea dieđus historjjálaš duogáža birra dehálaš vuoggasadji.

Okta dain govahallamiin mat eanemusat leat adnon juvddálaččaid birra lea vižžojuvvon muitalusas Judasa birra. Su beahttin Kristusis lea váldoášši juvddálaš behtolašvuođas, juvddálačča birra mii lea anti-kristtalaš ja sivalaš Kristusa jápmimii. Dat ahte Judas oaččui ruđaid beahttima ovddas, lea mielde vuođusteame jurdaga ahte juvddálaččat anistuvvet materiálalaš árvvuid. Kristtalaš govahallama vuođul Judasis, guhte divttii iežas ostojuvvot ruđain, bohciida govva ahte juvddálaččat oppalaččat anistuvvet ruđaid.

Dán gova sajádat darvánii maiddái gičču bokte mii lei Eurohpás gaskal girko- ja gonagasfámu. Árra gaskaáiggis gávdnojedje juvddálaččat buot fidnosurggiin, muhto gávppašeamis ledje ollu ovddastuvvon. Máŋgga sajis lei maid lobiheapme juvddálaččaide eaiggáduššat eatnamiid, ja danin mielddisbuvttii gávpefidnu vejolaš ealáhussuorggi. 1000-logus rievddai, ja juvddálaččat ožžo gilvvu eará joavkkuin geat maid galge eallit gávppašemiin. Seammás lei ruhtalonen bivnnuhis doaibma, ja juvddálaččaide eai guoskan Girku mearrádusat ahte risttalaččaid ii leat lohpi lonet ruđa reanttuid vuostá.

Duohtavuođas eai lean juvddálaččat goasse okto ruhtalonendoaimmaheaddjin Eurohpás (earret Englánddas ovtta áiggi 1100-logus), ja dušše čielga unnitlohku juvddálaččain barge dán fidnus. Nuortan ledje juvddálaččat árbevirolaččat geafit. Muhto govahallan juvddálaččas dego ruhtalonejeaddji lei cieggan Eurohpálaččaid čalmmiide. Okta ovdamearka man bures dát govahallan lea cieggan eurohpálaš kultuvrii, sáhttá leat Shakespeare hápmi Shylock, boares juvddálaš ruhtalonejeaddji čájálmasas «Købmanden i Venedig». Go Shakespeare čálii dán bihtá, de ledje juvddálaččat leamaš gevrejuvvon eret Englánddas badjel 300 jagi (1290 rájes, bihttá čállojuvvui 1596/7). Ođđaáigásaš Eurohpá ovdánemiin oktanaga, rivde maid antisemittistalaš stereotiipat. Ná searvadahttá maid “ruhtajuvddálačča” govahallan maiddái riikkaidgaskasaš ruhtafámu, kapitalistta ja bursaspekulántta.

Guovddáš elemeanttanállevealaheaddji “ođđaáigásaš” antisemittismmas lei juste dat ahte govahallamat sajustedje nállebiologalaš jurdagiid. Vaikko joavkohuksen juvddálaččain maiddái ovdal ledje vuođđomearkkašandahkki dovdomearkkat – jurdda ahte “juvddálaččas” ledje dihto dovdomearkkat – de šaddá dat dál mearrideaddji ja váikkuheaddji govva sis. Go negatiivvalaš iešvuođat čadnojit nállegovahallamiidda ja biologiijii, de šaddet dat seammás dat áššit mat leat darvánan oktagaslaččaide sorjjasmeahttumit sin daguin. Ođđaáigásaš antisemittismma govahallan “juvddálašvuođas” mielddisbuvttii seammás ahte sirdin ii lean šat okta vejolašvuohta movt beassat eret anti-juvddálaš doaibmabijuin. Muđui leat nasisttalaš ja ođđaáigásaš anti-semittisttalaš doahpagiid dovdomearkkat “juvddálašvuođa” birra dego juoga mas lea abstrákta sturrodat mii fátmmasta buot man nasismma vuosttaldii, leaš dál politihkalaš vuosttaldeaddjit, servodatovdáneami dovdomearkat dahje maid ođđaáigi iešalddis.

Joavkohuksehus šaddá “ollašuhtti profetiijan”

Luohkkálanjas sáhttet šaddat digaštallamat dan birra ahte man muddui govahallamat dán birra leat vuolgán duohtavuođas. Eanas háviid sáhttá leat vejolaš gávdnat “ákkaid” govahallamiidda go gávdná ovdamearkkaid duohtamáilmmis. Boasttojurddaboađus (dahje joavkohuksehus) šaddá go rievdada jurdaga dákkár oktagaslaš dáhpáhusain nu ahte šaddá iešvuohtan buot juvddálaččain. Stereotiippalaš govahallamiin lea maiddái dávjá dáhpi ahte šaddet duođašteaddjin alcceset juste dan dihtii go dat ovddidit muhtin muddui ipmárdusa duohtamáilmmis ja ahte ovdamearkkaide mat doaibmet dáid dovdomearkkaid vuostá, addo hui unnán árvu (geahča ovdamearkka dihte Robert S. Wistrich 1999).

Ná sáhttá stereotiippalaš jurddašeapmi lohkat ahte addá vissis sorttat “čalbmelásiid” – mii oaidnit maid háliidit. Historjjálaččat leat joavkovašuheaddji govahallamat maiddái váikkuhan dihto servodatdillái, go unnitloguálbmot lea ožžon gáržžiduvvot iežaset friddjavuođa majoritehta govahallama dihte. Okta ovdamearka antisemittismma historjjás leat historjjálaš gáržžideamit juvddálaččaide ahte sii eai ožžon eaiggáduššat eatnamiid. Dát mielddisbuvttii ahte juvddálaččat vuoruhedje gávpedoaimmaid ealáhussuorgin. Danne duođaštuvvo govahallan juvddálaččain ahte sidjiide lea ruhta dehálaš. Govahallan “ruohtajuvddálaččas” “čilgejuvvo”maid dávjá čujuhemiin muhtin dovddus rikkis oktagaslaš obmui. Ná mielddisbuktá stereotiippalaš jurddašeapmi ahte dihto bealit duohtavuođas vuoruhuvvojit ja elemeanttat mat dan vuosttaldit, ovdamearkka dihte dat miljovnnat geafes juvddálaččat geat leat orron nuorttit guovlluin Eurohpás, guđđojuvvojit muitalusas. Váikkuhus dákkár ovdanbuktimis lea dasto ahte gillájeaddji šaddá guoddit ovddasvástádusa dáidda negatiivvalaš guottuide. HL-guovddáža álbmotiskkadeamis bođii ovdan ahte 8 % dorjo čuoččuhusa ahte “Juvddálaččat leat ieža buori muddui sivalaččat go leat doarriduvvon” (HL-guovddáš 2017).

Antisemittisma Norgga skuvllain

Lassin dasa ahte iešguđet lágan ovdagáttuid guhkes historjá váikkuha negatiivvalaš vásáhusaid dulkomii, de leat maid gaskavuođat dehálaččat go geahččá movt galgá gieđahallat antisemittismma skuvllas. Vásáhusperspektiivvas lei dát earenoamáš čielggas nuorat informánttain HL-guovddáža jearahallaniskosis (Døving ja Moe 2014). Okta ovdamearka mii dávjá namuhuvvui dán oktavuođas, lei ahte sátnegeavaheapmi “juvddálaš” adnui cielossátnin. Muhtimat maid oaivvildedje ahte soames luohkkáolbmáid geavaheapmi sánis ii ipmirduvvon beare duođalažžan danin go dihte sihkkarit ahte ii lean bahán oaivvilduvvon. Eará háviid sáhtii fas juste dat ahte cealkámuš bođii muhtimis gii lea lagasolmmoš, dahkat ášši vearrábun. Máŋggas ledje maid vásihan ahte sátni “juvddálaš” lei adnon cielossátnin dahje deattuhandihti juoidá negatiivvalaččaid, almmá nu ahte son gii dajai, diđii ahte informánttat ledje juvddálaččat.

Okta bárdni muitalii ahte spábbačiekčanhárjeheaddji lei čurvon sutnje “Maŋimus olmmái lea juvddálaš!” go ledje liekkadeame ovdal hárjehallama. Bártnáš muitalii ahte dáhpáhus čuozai sakka sutnje go son lei gudnejahttán hárjeheaddji dego dehálaš rávisolmmožin. “Mun massen veahá movtta – ja gudnevuollegašvuođa – hárjeheaddjái”, muitala informánta. Sullasaš muitalusaid leat maid eará informánttat muitalan. Historjját muitalit ahte luohttevašolbmuid doaladumiin lea earenoamáš ollu mearkkašupmi.

Seammás eai háliidan muhtin informánttat govvidit dáhpáhusaid boađusin antisemittismmas. Muhtin muddui guoskkai dát dilálašvuođaide mas olggobeale olbmui eahpitkeahttá livččii addán dan dulkojumi ahte leat negatiivvalaš guottut juvddálaččaid vuostá. Informánttaid muitalusat ledje báidnojuvvon das ahte lea heahpat hárddáhallat, ja soittii maid dat leat mii lei ágga govvideami biehttaleapmái. Okta nieiddaš guhte lei vásihan ollu hárdima ovtta Oslo skuvllas, ja gii lei čiegadan dan, vuođuštii dan dainna ahte “mun ovtta ládje in duostan leat earálágan, go in ovdalaččasge lean nu bivnnut olbmáid gaskkas”. Jus son livččii muitalan hárdima birra, de lei son šaddat bidjat fuomášumi iežas juvddálaš identitehtii. Dan son ii duostan. Okta bártnáš čilgii duššindahkama čielgasit juogalágan iešgáhttendoaibman, iežas beastimin. Jus olmmoš ii divtte iežas givssidit, de ii givssiduvvo. “Olmmoš šaddá mihá eanet dakkáriid gierdat jus álgá vuhtiiváldit buot maid olbmot dadjet, de oidnet olbmot ahte ‘ortnegis, die lea gusto okta gean sáhttit…givssidit’”. Ledje maid máŋggas sis geain jearahalaimet geat muitaledje ahte sii leat váhnemiidda maid čiegadan áššiid, beastin dihte sin.

Laasin dasa ahte dus lea máhttu ideologalaš rámmaid ja historjjálaš duogáža govahallamiid birra, de lea diehtu jávohisvuođa birra mii dávjá vuolgá dákkár vásáhusain, dehálaš go galgá veardidit movt dustet ja gieđahallat antisemittismma. Lea maid dehálaš leat dihtomielalaš ahte leat unnán juvddálaččat Norgga skuvllain. Ollu luohkkálanjain eai leat juvddálaččat, muhto antisemittistalaš guottut sáhttet lihkká gávdnot. Antisemittisma sáhttá ceavzit almmá juvddálaččaid haga. Skuvllas lea lihkká dehálaš eastadit dákkár guottuid, maiddái dan dihte go oahppit leat ja galget leat oassin servodagas.

Antisemittisma ja Israel-palestinalaš gižžu

Buorre oassi negatiivvalaš vásáhusain maid informánttat leat vásihan jearahallaniskosis lei digaštallan Israel-palestinalaš gičču birra vuolggasadjin. Meastta buohkat jearahallojuvvon olbmuin namuhedje ahte digaštallan gičču birra sáhttá muhtin áiggiid leat noađđin.

Guorahallamat Eurohpás čájehit ahte leat čanastagat gaskal Israel-palestinalaš gičču ja antisemittistalaš daguid, dan oaidná go gičču leavvan dávjá mielddisbuktá lassi fallehemiid juvddálaččaid ja juvddálaš institušuvnnaid vuostá (geahča ovdamearkka dihte EUMC 2004 ja FRA 2009). Gižžu lasiha maid muhtin muddui ođđa sisdoalu “juvddálačča” govvii, muhto báidná maid vuođđoákkaid antisemittistalaš govahallamiidda, nu go jurdda juvddálaš válddi ja konspirašuvnna birra, go daid laktá Israelii ja Israela politihkkii. Nasisttalaš symbolat oidnojit dávjá laktašuvvan antisemittistalaš ovdanbuktimiidda. Jearahallaniskosis Norgga juvddálaččain muitaluvvui oahpaheddjiid birra geat ledje vásihan vuostegieđageava ohppiin go galge čađahit oahpahusa Holocaust birra, ja vásihan nasisttalaš dearvvaheami luohkkálanjas dahje ožžon mearkkašumiid dego “Hitler ii bargan doarvái buori barggu”. Seammás leat anti-israellaš ovdanbuktimiid oktavuođas jorran symbolat russolassii, nu ahte gillájeaddji ja bahádahkki leat jorahuvvon vulos oivviid: Juvddálaččat (Israellaččaid bokte) govviduvvojit dalle “nasistan” ja Palestinalaččat fas nasismma gillájeaddjit, seamma ládje go historjjálaš juvddálaččat ledje gillájeaddjit.

HL-guovddáža álbmotguorahallan čájehii čielga, muhto logu mielde unnán čanastagaid gaskal antisemittismma ja garra anti-israellaš guottuid Norgga álbmogis (HL-guovddáš 2012; Hoffmann ja Moe 2017). Eatnasiin vástideddjiin geain lei moaitálas oaidnu Israelii, ii lihkká vuhtton dákkár korrelašuvdna. Gaskavuođat gaskal Israel-kritihka ja antisemittismma lea fáddá mii duos dás bohciida almmolaš digaštallamiin. Dávjá šaddá digaštallamis sáhka das man rievttes gova media fállá Israel-palestinalaš giččus. Oahpaheddjiide soaitá dehálaš muitit, ahte beroškeahttá lea go mediagovva riekta vai ii, leat go das rievttes vai boasttu dieđut, de sáhttá dat vásihuvvot noađđin ja leat sivvan negatiivvalaš vásáhusaide main bilkideapmi vuosttažettiin vuolgá das movt Israel ovdanbuktojuvvo. Nie sáhttá gižžu geavahuvvot muhtimiin geat háliidit fallehit juvddálaččaid, vaikko kritihka sisdoallu ieš ii sáhte definerejuvvot antisemittistalažžan.

Iešguđetlágan generaliseremat “Israellaččas” “Juvddálažžan” ledje dakkárat maid máŋggas muitaledje dan kvalitatiivalaš jearahallanguorahallamis (Døving ja Moe 2014). Informánttaid muitalusat ledje sihke njuolgut gielalaš seaguhemiid birra ja maid dilálašvuođaid birra main sii iešguđet ládje ledje vásihan šaddat vástidit Israela daguid ovddas. Dávjá lei unnit čielggas seaguhemiin, nu go ahte informánttat vásihedje garrasit gáibádusaid ahte galget biehttalit dáhpáhusaid mat dáhpáhuvve Israelas dahje eanet vuordámuša ahte sis lea eanet máhttu giččuid birra go dan maid earát vásihedje. Dávjá eai kategoriserejuvvon dáhpáhusat jearahallamiin dego antisemittismma vásáhussan, muhto ledje lihkká unohasat.

Okta ovdamearka guoská vásáhussii mii ovtta informánttas lei leamaš dalle go váccii nuppi luohká ovtta skuvllas Oslos. Vuosttaš beaivvi maŋŋil geasseluomu galge buohkat tevdnet gos sii ledje leamaš, ja son tevdnii Israela, gos son lei leamaš luomus bearrašiin. Go šattai su vuorru čájehit gova earáide luohkás, de bissehii oahpaheaddji su ja jearai maid son lea tevdnen. Dat lea “Israel”, dajai nieiddaš. “Mun in jáhke don galggat dan čájehit, go sáhttet soapmásat luohkás loavkašuvvat dainna”, dajai oahpaheaddji. Nieiddaš bivdojuvvui dan sadjái mannat čohkkedit fas. Dáhpáhus ii dábbat vealtatkeahttá leat boađus negatiivvalaš guottuin juvddálaččaide, dat sáhttet leat eará ákkat oahpaheaddji láhttenvuohkái. Muhto nieiddažii čuozai namuhuvvon dáhpáhus olggušteapmin.

Israel-palestinalaš gižžu šaddá eanet áigeguovdilin earenoamážit laktásemiid bokte ohppiide geain lea duogáš Gaska-nuortan. Muhtin informánttat ledje vásihan hui duođalaš ja muhtin muddui doaruhemiid, boađusin antisemittismmas man vuolggasadjin lei gižžu go vearredahkkiin ledje čanastagat Gaska-nuorttas. Antisemittisma muslimain lei oppalaččat dat mainna informánttat eanemusat vuorrástuvve. Seammás lei máŋgasii dehálaš ođđaáigásažžan hábmet ášši go hupme “muslimaid” birra, ja deattuhedje ahte juvddálaččain ja muslimain ledje ollu sullasaš vásáhusat mat guske dasa ahte gullat unnitlogujoavkkuide Norggas. HL-guovddáža guorahallan 2017:s duođašta dan, ja čujuha ahte dát guoská maid muslimaide: Oallugat oidnet vejolašvuođaid searvevuođas ja oktiigullevašvuođas go gullet unnitloguálbmogii.

Israel-kritihkka sáhttá govviduvvot antisemittistalažžan go negatiivvalaš dagut maid Israel dahká, válddahuvvojit boađusin sajáiduvvan negatiivvalaš dovdomearkan juvddálaččaid birra, dahje go árbevirolaš antisemittistalaš govahallamat geavahuvvojit válddahit Israellaš daguid. Skuvladilálašvuođas ii boađe lihkká dihto definišuvnnas leat nu olu dadjamuš. Hástalus boahtá lihka dávjá leat ahte meannudit fáttá nu dásselit go vejolaš ja ovddidit metodaid movt gieđahallat digaštallamiid luohkkálanjas mat eai mielddisbuvtte mánáide ahte sii dovdet iežaset hiŋgalastojuvvon iežaset identitehta dihte. Nie sáhttá buot ohppiide addit vejolašvuođa searvat oahpahussii iežaset eavttuid vuođul. Buorre ráva sáhttá maid leat ahte oahpaheaddji čielgasit muitala ahte juvddálaččat eai leat dat seamma go Israellaččat, ja ahte Israela olbmot eai leat dat seamma go Israela ráđđehus. Oahpahusdilálašvuođas šaddá dehálaš deattuhit erohusaid giččus. Dás sáhttá čiekŋudeapmi stáhta Israela ásaheami birra ja regiovnna historjjá ja duogáža birra leat veahkkin.

Holocaust- biehttaleapmi

Vaikko sáhttá dadjat ahte Holocaust lea álbmotgoddin mii historjjálaččat lea buoremusat dokumenterejuvvon, de gávdnojit olbmot geat biehttalit ahte dat lea oba gávdnon ge dahje oaivvildit ahte govahallan lea mealgat liiggástallojuvvon. Ákkastallamat suorgásit máŋgga guvlui, muhto dávjá jorahuvvo lihkká sáhka gássakámmáriid leahkima birra. Dát sisttisdoallá hilguma gássakámmáriid leahkimis, dahje čuoččuhusat ahte kámmárat adnojedje earái go goddimii, ovdamearkka dihte ahte dat geavahuvvo dihkkemii. Dávjá gullá holocaustbiehttaleapmái maiddái ahte gilvojuvvo eahpideapmi ideologalaš eavttuin álbmotgoddimis, áigumuša biehttaleami bokte. Dalle čuoččuhuvvo ahte ii goasse lean dihtomielalaš jávkadanpolitihkka, dušše rádjamat nuorttas ja ahte dat 6 miljovnna gillájeaddji jápme eará sivaid dihte, vuosttažettiin buozanvuođaid geažil. Dasa lassin gullá holocaustbiehttaleapmái dávjá jurdda ahte álbmotgoddima leat juvddálaččat hutkan, dainna ulbmiliin ahte olahit fámu dahje ruđaid. Dat sisttisdoallá danin govahallama konspirašuvnnas ja das lea antisemittistalaš vuolggasadji.

Maiddái Norgga luohkkálanjain gávdno Holocaust- biehttaleapmi. Čuoččuhusa sáhttá leat váttis dustet, pseudodieđalaš lahkoneami dihte mii mielddisbuktá ahte lea váttis njuolgut vuostá duođaštit. Dát dagaha Holocaust- biehttaleami seammaláganiin go (eará) konspirašuvdnagovahallamat. Lassin ulbmilii ahte lasihit máhtu duohta historjjálaš diliid birra Holocaust oktavuođas, de lea ovddideapmi buori gáldokritihkalaš metodas dehálaš gievrudandihti ohppiid gearggusvuođa dákkár jurddašemiide.

Girjjálašvuohta

Bachner, Henrik (2004). Återkomsten – Antisemitism i Sverige efter 1945, Stockholm: Natur och Kultur.

HL-senteret (2012). Antisemittisme I Norge? Den norske befolkningens holdninger til jøder og andre minoriteter, rapport fra HL-senteret.

HL-senteret (2017). Holdninger til jøder og muslimer i Norge. Befolkningsundersøkelse og minoritetsstudie, rapport fra HL-senteret.

Døving, Cora Alexa og Vibeke Moe (2014). Det som er jødisk. Identiteter, historiebevissthet og erfaringer med antisemittisme, rapport fra HL-senteret.

Katz, Jacob (1980). From Prejudice to Destruction. Antisemitism, 1700-1933, Harvard University Press.

Wistrich, Robert (1999). Demonizing the Other. Antisemitism, Racism and Xenophobia, Routledge.