Čuvgesvaratvuohta ja eará olgguldas dovdomearkkat
Liikeivnnis ja eará olggosoaidnimis lea dehálaš rolla nállevealaheamis. Nállevealaheapmi mearkkaša badjelgeahččanvuođa kultuvrras ja oskkus, muhto dát elemeanttat čadnojit oktii olggosoaidnimii, nappo iešvuođat maid ii sáhte eret válljet.
Oarjemáilmmis leat dát čadnon árbevirolaš govvidemiide ahte eurohpálaš dahje oarjemáilmmálaš olbmuin lea čuvgesvaratvuohta eanemus guovddáš dovdomearka. Čuvgesvaratvuohta navdojuvvo eanemus normálan, ja eará liikeivnnit dovddahit juogalágan earáláganvuođa.
Ovdamearka: adopterejuvvon norgalaš gii lea sevdnjesvarat lea árvideames ožžon dávjjit gažaldaga iežas vuolgagis. Su čuvgesvarat oappás hárve jerrojuvvo seamma.
“Čuvgesvaratvuohta navdojuvvo eanemus normálan, ja eará liikeivnnit dovddahit juogalágan earáláganvuođa
Dutkamis nállevealaheami birra lea dát dovddaheapmi mielddisbuktán eanet beroštumi dutkat juste govahallamiid čuvgesvaratvuođa birra, govahallan ahte dihto olggosoaidnin lea dat mii lea normála. Dát dieđasuorgi gohčoduvvo čuvgesvaratvuođadutkan, ja lea earenoamáš viiddis USA:s gos lea guhkes historjá nállesirremis ja gos vealaheami viidásetfievrrideapmi lea mielddisbuktán ahte erohusat vilgesolbmuin ja čáhppesolbmuin leat hui čielgasat.
Čuvgesvaratvuođaoahpus čájehuvvo earret eará makkár ovdamunit olbmuin geat leat čuvgesvarat, leat oarjemáilmmi servodagas. Vilges ovdamunit leat ovdamearkka dihte dat ahte ii dárbbat dovdat politiijaid čalmmusteami náli dihte, dahje ii dárbbat vásihit mikrovaši , nu go ovdamearkka dihte ahte álo fertet vástidit gažaldagaide ahte gos don duođas leat eret. Dahje dan ahte álo leat don gii muittuhuvvot ahte leat earálágan, danin go it sáhte iežat identifiseret govaiguin mat leat oahppogirjjiin.
Dehálaš ášši čuvgesvaratvuođas, seammá go eará olbmuide geain leat kultuvrralaš ovdamunit, nu go heteroseksuála olbmuide dahje buresbirgejeddjiide, lea ahte ovdamunit mat sis leat, leat oaidnemeahttumat eatnasiidda sis geat gullet dán jovkui – dat dovdo normálan. Eanas olbmot eai jurddaš iežaset ovdamuniid birra, ovdal go dat áitojuvvot. Muhto dát ovdamunit leat hui čielgasat sidjiide geaidda daid váikkuhusat čuhcet negatiivvalaččat. Ovdamunit duođaštuvvojit kultuvrralaččat sajáiduvvan govahallamiid ja dulkonmálliid bokte, mat dahket ahte dat orrot leame lunddolaččat ja dárbbašlaččat. Dat mii earuha čuvgesvaratvuođa/ liikeivnni eará kategoriijain mat leat vuođđun systemáhtalaš vealaheapmái, leat dat guhkes historjjálaš áššit ruovttoluotta imperialisma-áigái, koloniijaáigái ja šlávvavuhtii (Fylkesnes, 2019).
“Liikeivdni ii mearkkaš dan seamma buohkaide geain lea vejolašvuohta háhkat alcces saji go leat vielgadat, dahje buohkaide geat biddjojit ii-vielgat sadjái.
Seammás sáhttá čuoččuhit ahte liikeivdni ii mearkkaš dan seamma buohkaide geain lea vejolašvuohta háhkat alcces saji go leat vielgadat, dahje buohkaide geat biddjojit ii-vielgat sadjái. Ingunn Eriksen (2017) lea iežas dutkosis čájehan movt “vielgat” ja “ruškat” doibmet sosiálalaččat dahkkon identitehtaluohkkán masa oahppit joatkkaskuvllas bidje iežaset, mas maŋit áiggis identifiserejedje ahte “vielgat = čeahppi skuvllas ja huvddalaš” ja fas ahte “ruškat = čuorbi ja stuibmái”. Kategoriijat leat huksejuvvon dainna jurdagiin ahte vilges liiki sáhttá dohkkehuvvot “ruškes” luohkás ja nuppegežiid. Nappo ii lean mearriduvvon guđet gulle nálihuvvon kategoriijaide. Dasa lassin dáhpáhuvve dulkomat ja šiehtadallamat das ahte maid “vielgat” ja “ruškat” mearkkašit konkrehta dilálašvuođain. Dákkár oktavuođas maiddái oahpaheaddji biddjo “vilges” / “ruškes” joavkkuide, mii fas váikkuha su pedagogalaš doaibmanvejolašvuođaide.
Lea maid dehálaš leat dihtomielalaš erohusaide gaskal USA, gos earru gaskal vilgesolbmuid ja Afrihkká-amerihkálaččaid lea sierradilis vealaheami vuolggasajis, ja Norggas, gos eará identitehtadovdomearkkat sáhttet leat vuođđun ja dohkkehit systemáhtalaš vealaheami. Bákkolaš oktiisuddadanpolitihkas sámi álbmoga vuostá, mas lei čielga nállevealaheaddji ideologalaš duogáš, ii lean nu olu dadjamuš sin liikeivnni birra, muhto eará rumašlaš ja kultuvrralaš dovdomearkkaid birra mat adnojuvvo vuolitárvosažžan eai ge čuvvonráđđejeaddji Norgalaččaid kultuvrra. Dát deattuha dárbbu čiekŋalit suokkardit makkár (jurddašuvvon) rumašlaš iešvuođat, sosiála ja kultuvrralaš dábit bohtet nálihuvvon govahallamiidda badjelgeahččanvuođas ja duolbmumis. Dákkár suokkardallan mielddisbuktá vuođu movt systemáhtalaččat sáhttá beassat eret ja vuosttaldit dákkár govahallamiid – sihke oktagaslaš ámmátdoaimmaheamis ja maiddái skuvlla rievdadeamis institušuvdnan.
Liikeivnnis lea lihkká dadjamuš maiddái Norggas. Earret eará lea dát čielggas gaskal norgalašvuođa ja vilges liikeivnni čanastagas. Dát čanastat boahtá earret eará ovdan dutkamis maid Marta Bivand Erdal ja Mette Strømsø (2020) leaba dahkan. Soai leaba čađahan oahpahusmálle norgalašvuođa birra 300 oahppái guđa joatkkaskuvllas. Ságastallamat ohppiiguin čájehit ahte gávdnojit máŋggalágan ipmárdusat norgalašvuođas, muhto áššiin dego gielas ja liikeivnnis lei čielgasit dadjamuš. Gažaldat liikeivnni birra almmostahttá eahpečielggasvuođa mii maiddái lea dávjá gullon áššáigullevaš nállevealahandigaštallamis. Ohppiid mielas liikeivnnis ii galgga leat dadjamuš, muhto seammás lea liikeivdni guovddážis ahte adnojuvvo go soames norgalažžan vai ii.
Girjjálašvuohta
Erdal, M.B., & Strømsø, M. (2020). Vi, oss og de andre i klasserommet: Å tilrettelegge for dialogbasert refleksjon om norskhet med ungdom. I: Faglige perspektiver på demokrati og forebygging av gruppefiendtlighet i skolen, Dembra publikasjon 3, Senter for studier av Holocaust og livssynsminoriteter (HL-senteret).
Eriksen, I. M. (2017). De andres skole. Grupedannelse og utenforskap i den flerkulturelle skolen. Oslo: Gyldendal Norsk Forlag.
Fylkesnes, S. (2019). Whiteness in teacher education discourses: An analysis of the discursive usage and meaning making of the term cultural diversity [Ph.D., Oslo Metropolitan University].
