Myhtacuvken-giehtagirji

Vuohki mot ovdanbuktit ovdagáttuid

John Cook ja Stephan Lewandowsky leaba ráhkadan konkrehta vuogi, metoda, mot gaskkustit myhtaid ja boasttu jáhkuid “The debunking handbook” , 2020s. Dat vuohki lea ráhkaduvvon nu ahte dainna sáhttá ovdanbuktit dieđuid čállosa bokte, ábaide dan mainnalágiin sáhttá dustet dálkkádatbiehttalemiid. Muhto dat sáhttá maid leat ávkin go ráhkkanahttá oahpahusa ovdagáttuid birra. Sii evttohit hukset oahpahusa dáinnalágiin, heivehuvvon ohppiide:

1. Váldodieđut bajilčállagiin – dat vuosttaš maid oahppit oidnet
2. Váldodieđuid vuođusteapmi
3. Myhta (cukca) dehe ovdagáddu
4. Diehtu boasttoipmárdusa birra mii lea cukca, myhta dehe ovdagáttu duogábealde

Dát huksehus doaibmá buoremusat doppe, gos dat ovdagáddu man birra lea sáhka, doaibmá de go vuostebeallin duohta dieđuide maid lea álki čohkket. Okta ovdamearka dasa sáhttá leat dat, ahte norgga juvddálaččat oppalaččat atnet iežaset leat norgalažžan, ja leat hui oskkáldasat Norgii. Dat lea dakkár duohtavuohta mii lea čielga vuostebeallin daidda ovdagáttuide mat muitalit ahte norgga juvddálaččat leat eanet oskkáldasat Israelii go Norgii. Sihke duohtavuođa ja ovdagáttu sáhttá álkit čilget lagabuidda, nu go metoda čájeha.

Cook ja Lewandowsky atniba sosiálpsyhkologalaš dutkama vuođđun dan metodii maid evttoheaba. Soai čujuheaba sierranas vugiide mat leat ruovttoluotta čuohcci (main lea bumeráŋŋaváikkuhus): dat mearkkaša dan, go geahččala divvut muhtun myhta boasttu dieđuid, de sáhttá dat čuohcat ruovttoluotta ja nu baicca nannet jáhku dasa. Vuosttažettiin dušše dat ahte namuha dan myhta váikkuha dasa ahte dahká dan dovdoseabbon (“familiarity backfire effect”). Jus ferte namuhit dan myhta, de lea dehálaš ahte dieđu váldooassi dattetge lea duohtavuođa birra. Nuppádassii, de sáhttá dakkár myhta maid lea álki ipmirdit leat eanet geasuheaddji go dakkár myhtat maid álggu ja vuođu ferte čilget buorebut. Earret eará dan, ahte ii leat nu ahte mađi eanet vuosteákkat leat, dađi buoret – danne go sáhttá gártat nu ahte lea dat myhta mii nanusmuvvá jus vuosteákkastallá dan menddo ollu. Lea buoret namuhit moadde, bures válljejuvvon ákka go menddo ollu. Goalmmádassii, de lea váttis rievdadit myhtaid ja ovdagáttuid mat gusket olbmuid duohtavuođa ipmárdussii. Dákkár dilis dáhpáhuvvá dávjá dat mii gohčoduvvo duođaštanbiasin – duođaštanvuođđun (“confirmation bias”): Olbmuin lea sodju ohcat ja jáhkkit dieđuide mat sáhttet nannet iežaset máilmmiipmárdusa. Nuppe bealis lea midjiide álki hilgut dieđuid mat eai nanne dehe soaba min máilmmiipmárdussii.

Duođaštanbias soaitá leat dat stuorámus hástalus ovdagáttuid oahpaheamis. Jua Allport namuhii dan, ahte ovdagáttuin lea dakkár affektiiva, dovdduide guoskevaš, bealli mii juste gulláge olbmuid duohtavuođaipmárdussii. Danne ii leat nu álki rievdadit ovdagáttuid. Cook ja Lewandowsky fuomášahttiba ahte dát váikkuhus lea garraseamos olbmuin geain juo ovdalaččas leat garra jáhkut. Dat orru čájeheame ahte dat, go oahppit ovdánahttet dáidduset jurddašit kritihkalaččat, árvvoštallat ja imaštallat, addá sidjiide buoret vuođu vuodjut daidda dieđuide mat addet fas vuođu hilgut ovdagáttuid.

Cook ja Lewandowsky namuheaba guokte strategiija mot loktet ovdan dieđuid mat leat muhtumiid máilmmigova vuostá. Vuosttaš strategiija lea árvvosmahttit vuostáiváldi iešluohttámuša, addit sunnje buori iešdovddu. Nubbi strategiija lea govahallan (“framing”), dat ahte bidjá dieđu dihto rámmaid sisa, čilge dan nu ahte dat ii dovdo nu balddihahtti ja áittán.