Tjuovggismuodokvuohta ja ietjá ålgoldis dåbddomerka

Muohtobájno ja ietjá ålgoldis vuojnnoma li ájnnasa rasisman. Rasissma merkaj kultuvrav ja åskov álbedit, valla dá elementa tjanáduvvi dasi gåktu ålgoldis vuojnnu, ietjá bágoj javladum; dåbddåomerkajda majt ij máhte válljit.

Alleværáldin li dá tjanáduvvam árbbedábálasj gåvvidimijda europalasj jali alleværálda ulmutjijn la tjuovggismuodokvuohta ienemus guovdásj dåbddomærkka. Tjuovggismuodokvuohta aneduvvá normállan, ja ietjá muohtobájno vuosedi muhtem lágásj ietjálágásjvuodav.

Buojkulvis: adoptieriduvvam vuonagis guhti l gábbmis lisj dávk álu hæhttum vásstedit gåsstå boahtá. Suv tjuovggismuodok oappás vuorjját gatjáduvvá sæmmi.

Rasisma dutkamin le dát dåbdåstibme buktám ienep berustimev dutkat jur tjuovggismuodokvuodav, dakkir ájádusájt jut visses muohtobájnno l dat mij la normálla. Dát diedasuorgge gåhtjoduvvá tjuovggismuodokvuodadutkam, ja la sierralágásj vijdes USA:n gånnå l guhka histåvrrå tjerdajt ieredit ja gånnå nuppástibme vijddát gávnnu ja navti li sieradusá vielggis ja gábbmij ulmutjijn viek tjielggasa.

Tjuovggismuodokvuodaoahpon vuoseduvvá duola degu makkir ávke tjuovggismuodok ulmutjijn li alleværálda sebrudagán. Vielggis ávke li duola degu ij dárbaha politijja tjerdalasj profilierimij, jali ij dárbaha mikrovasjev vásedit, duola dagu vásstedit gatjálvisájda gåsstå duodaj boadá. Jali gå agev la dån guhti mujttáduvá ietjálágásj la, danen gå i máhte ietjat identifisierit gåvåj ma li oahppogirjijn.

Ájnas ássje tjuovggismuodokvuodas, sæmmi gå ietjá ulmutjijda gejn li kultuvralasj ávke, dagu heteroseksuála ulmutjijda jali boandájda, li ávke ma siján. Dá ávke li vuojnnemahttása ienemusájda gudi dán juohkusij gulluji – dat dåbddu normállan. Ienemus ulmutja e ájádalá ietjasa ávkij birra, åvddål gå da ájteduvvi. Valla dá ávke li viek tjielggasa sidjij gejda da nievres láhkáj vájkkudi. Ávke duodastuvvi kultuvralattjat sajájduvvam gåvvidimij ja dålkkumij baktu, váj dåbdduji luondulattjan ja dárbulattjan. Dat mij tjuovggismuodokvuodav/muohtobájnov ieret ietjá kategorijjajs ma li vuodon systematihkalasj nuppástibmáj, li da guhka histåvrålasj tjanástagá ruopptot imperialissma-ájggáj, kolonijjaájggáj ja oarjjevuohtaj (Fylkesnes, 2019).

Sæmmi bále máhttá javllat muohtobájnno ij la sæmmi gájkajda gudi máhtti ietjasa vielggadin posisjonierit dagu sidjij gudi e besa dav válljit. Ingunn Eriksen (2017) lea iežas dutkosis čájehan movt “vielgat” ja “ruškat” doibmet sosiálalaččat dahkkon identitehtaluohkkán masa oahppit joatkkaskuvllas bidje iežaset, mas maŋit áiggis identifiserejedje ahte “vielgat = čeahppi skuvllas ja huvddalaš” ja fas ahte “ruškat = čuorbi ja stuibmái”. Kategoriijat leat huksejuvvon dainna jurdagiin ahte vilges liiki sáhttá dohkkehuvvot “ruškes” luohkás ja nuppegežiid. Nappo ii lean mearriduvvon guđet gulle nálihuvvon kategoriijaide. Dasa lassin dáhpáhuvve dulkomat ja šiehtadallamat das ahte maid “vielgat” ja “ruškat” mearkkašit konkrehta dilálašvuođain. Dákkár oktavuođas maiddái oahpaheaddji biddjo “vilges” / “ruškes” joavkkuide, mii fas váikkuha su pedagogalaš doaibmanvejolašvuođaide.

Le aj ájnas liehket diedulasj sieradusájda USA gaskan, gånnå sieradusá vielggis ulmutjij ja Afrika-amerikalattjaj gaskan la sierradilen nuppástime hárráj, ja Vuonan, gånnå ietjá identitiehttadåbddomerka máhtti liehket vuodon ja systematihkalasj nuppástimev legitimierit. Bákkulasj assimilierimpolitihkan sáme álmmuga vuosstij, manna lij tjielgga rasisstalasj ideologijjalasj duogásj, ij lim nav ållo sáhka sámij muohtobájno birra, ájnat ietjá rubbmelasj ja kultuvralasj dåbddomerkaj birra ma aneduvvi vuolep árvogissan ja ettjin ga ráddijiddje Vuonagij kultuvrraj hieba. Dát dættot dárbov tjiegŋalit åtsådit makkir (ájádaláduvvam) rubbmelasj iesjvuoda, sosiála ja kultuvralasj dábe åvddån båhti rasialisieridum gåvvidimijn badjelgæhttjamis ja niejddemis. Dákkár ságastallam buktá vuodov gåktu systematihkalabbo máhttá dákkár gåvvidallamijs bessat ja dajt vuosteldit – sihke ájnegis ámmátdåjmadimen ja skåvlå rievddadimen institusjåvnnån.

Ajtu muohtobájnno vájkkut Vuonan aj. Dát vuojnnu duola degu tjanástagán dárovuoda ja vielggis muohtobájno gaskan. Dát tjanástahka boahtá åvddån duola degu dutkamin majt Marta Bivand Erdal ja Mette Strømsø (2020) libá dahkam. Såj libá tjadádam åhpadusláhtjusav dárovuoda birra 300 oahppij gudán joarkkaskåvlån. Ságastallama oahppij vuosedi gávnnuji moattelágásj dádjadusá dárovuodas, valla ássje degu giella ja muohtobájnno li guovdátjin. Gatjálvis muohtobájno birra bigot iehpetjielgasvuodav mij álu rasissmadágástallamin aj la gullum. Oahppij mielas muohtobájnno ij galga mierredit, valla sæmmi båttå l muohtobájnno guovdátjin makta soames vuonagin aneduvvá vaj ij.