Joavkovaššivuohta

Joavkovaššivuohta lea doaba mii adnojuvvot čilget daid guottuid mot vealahit sierranas joavkkuid, nállevealaheamis ja antisemittismmas gitta homofobiijai ja ovdagáttuide sin vuostá geain leat doaibmaváttut. Olbmuin, geat leat vašánat muhtun joavkkuide, lea maid sodju vašuhit eará joavkkuid.

Sierranas joavkovaššivuođa hámiid oktavuođat

2011:s almmuhuvvui guorahallan «Intolerance, prejudice and discrimination. A European report» (Gierdameahttunvuohta, ovdagáttut ja vealaheapmi. Eurohpálaš raporta). Guorahallama dieđut čájehit oktavuođaid gaskal guhtta sierranas joavkovaššivuođa: homofobiija, islámafobiija, nállevealaheapmi (biologalaš), antisemittisma, vašši sisafárrejeddjiid ja nissoniid vuostá. Olbmot geat ožžot eanemus čuoggáid muhtun hámát joavkovaššivuođain, ožžot maiddái gaskamearalaččat eanet čuoggáid dain eará mállet vaššivuođain.

Dat duođašta dutkamiid navdimiid ovdagáttuid birra mat ledje juo Gordon Allport áigge: ahte lea oktavuohta daid sierranas ovdagáttuid gaskka, ja nappo juoga mii lea oppalaš dain ovdagáttuin (das vuolgá eŋgelasgielat doaba Generalized prejudice (generaliserejuvvon ovdagáttut).

Vaššivuohta muhtun joavkkuid vuostá

Dutkit 2011 guorahallama duohken atnet doahpaga joavkofokuserejuvvon vaššivuohta (vašši muhtun joavkkuid vuostá), maid mii dás leat oanidan joavkovaššivuohtan. Dáinna oanádusain massit doahpagis dehálaš čuoggá/oaivila: lea áibbas vejolaš atnit ovdagáttuid muhtuma vuostá dainna go jáhkká sin gullat muhtun dihto jovkui, vaikko sii geaidda dát guoská, eai ane iežaset leahkime joavkun dehe eai leat ovttaoaivilis dasa mot dát joavku čilgejuvvo. Dainnalágiin leat ovdagáttolačča ovdagáttut vuođđuduvvon dihto joavkku ektui. Dát joavkofokus sáhttá, eanet dehe unnit, guoskat dihto joavkkuide servodagas.

Doahpaga joavkofokuserejuvvon vaššivuohta ilmmuhii vuosttaš geardde duiskalaš dutki William Heitmeyer.[1] Son ja eará dutkit geat barge Universitehtas Bielefeld:as Duiskkas ledje máŋggaid jagiid guorahallan man viidát ledje muhtun dihto ovdagáttut leavvan Duiskkas. Sin bargguid vuođđun lei Allports definišuvdna ahte, ovdagáttut leat negatiiva generaliseremat. Muhto sii gehčče eanas dan mot ovdagáttut doibme sosiálalaččat ja servodatlaččat. Čuoččuhus (tesa) lea ahte ovdagáttut dihto joavkkuid ektui leat earenoamážit lávdan dihto servodagas. Makkár ovdagáttut dat leat, mot dat leat ráhkaduvvon ja mot dat doibmet ovttas vuolgá das makkár funkšuvnna juste dat ovdagáttut galget deavdit dan guoskevaš servodagas.

Dákkár lávdan ovdagáttut Eurohpás leat dávjá ovdagáttut sisafárrejeddjiid, juvddálaččaid, čáhppes olbmuid, muslimaid, nissoniid ja homofiillaid birra. Leat gávdnan oktavuođaid dáid ovdagáttuid gaskka buot EO riikkain, muhto sihke lávdan, sisdoallu ja oktavuođat daid ovdagáttuid gaska rievddadit riikkas riikii. Ovdamearkka dihte leat negatiiva ovdagáttut sisafárrejeddjiid birra oalle muddui leavvan Stuora-Británnias, nuppe dáfus de leat doppe fas oalle unnán antisemittisma. Italias leat dutkit gávdnan unnán ovdagáttuid čáhppes olbmuid birra (guorahallamis definerejuvvon nállevealaheapmin), ja oarjeeurohpálaš riikkain fas leat eanemus juvddut homofiillaid vuostá. Guorahallamis leat gávnnahan ahte, nuortaeurohpálaš riikkat Polen ja Ungára, sierranit danne go doppe leat oalle ollu ovdagáttut buot daid guoskevaš joavkkuide.

Joavkovaššivuohta nu go demokratiija vuostá

Dutkit oaivvildit ahte joavkovaššivuođa váldojurdda lea sierranas stáhtusa ideologiija, dm. dakkár miellaguoddu ahte sierranas joavkkuin lea sierranas árvu. Joavkovaššivuođain čájeha oppalaččat ahte muhtun joavkkut adnojuvvojit vuolleárvosažžan.[2] Dákkár hejošanoaidnu lea maiddái váldomearkan olgešpopulisttalaš ja –ekstremisttalaš ideologiijain. Danne oidnetge dutkit ovtta bealde lagaš oktavuođaid dakkár oppalaš lávdan ovdagáttuid dáfus ja nuppe bealde fas olgešpopulisma ja –ekstremisma. Joavkovaššivuohta servodagas sáhttá dagahit populismma ja ekstremismma geasuheaddjin, danne go dát ideologiijat juste bealuštit earáláganvuođaid ja atnet muhtun servodatjoavkkuid heajubun.

Dutkit leat maiddái gávnnahan ahte joavkovaššivuohta laktása autoriteara, válddálaš miellaguddui, dakkár hierarkiijalaš servodatoaidnu ja girjáivuođa vuosttaldeapmái. Ovdagáttut laktásit nappot čavga vuostedemokráhtalaš, dehe goittotge eahpedemokráhtalaš miellaguottuide, ja vel vuostemiella migrašuvdnii ja dakkáraš šlájat girjáivuhtii maid dat mielddisbuktá.

Fállat oadjebasvuođa eastadeami doaimmaid bokte

Mii oaidnit ahte joavkofokuseren vaššivuohta lea kategoriija mas leat dakkár vuostedemokratiija ja ekstrema bealit, muhto mas maiddái leat dakkár unnit ravdamearálaš olggušteaddji guottut. Dat lea miellagiddevaš go geahččat daid easttadanráđiid mat bohtet ovdan dán dutkamis. Dáid ráđiid vuolggasadji lea dat dovddastus, ahte ovdagáttuid ja joavkofokuserejuvvon vaššivuođa deháleamos doaibma lea addit iešdovddu ja servvolašvuođa, čielga jáhku “mii-searvevuođa” birra mii bissu ovttas dustet “dieid earáid” áitagiid.

Jurdda ahte joavkovaššivuohta dávista servodaga hástalusaid, mearkkaša dan ahte eastadeapmi ferte addit hui dárkilis čilgehusa servodagas: makkár bealit servodagas addet vuođu joavkovaššivuhtii, makkár joavkkuide dat čuohcá ja mii lea sivva dasa ahte dat čuohcá juste daid joavkkuide. Eahpesihkkarisvuođa vásáhusaid duohken sáhttet leat duohta áššit, nu go bargguhisvuohta ja ruđalaš fuones áigi. Eurohpalaš servodagaid vuđolaš hástalus lea dasto fállat oadjebasvuođa álbmogii dakkár earálágan veahkkegaskaomiid bokte dan sadjái go olgguštit minoritehtaid, mii geavvá joavkofokuserema vaššivuođa bokte.

Girjjálašvuohta

Zick, Andreas, Beate Küpper og Andreas Hövermann (2011). Intolerance, Prejudice and Discrimination. A European Report (http://library.fes.de/pdf-files/do/07908-20110311.pdf). Berlin: Friedrich-Ebert-Stiftung.

Zick, Andreas, Beate Küpper og Andreas Hövermann (2009). Prejudices and Group-Focused Enmity. A Sociofunctional Perspective. I Pelinka, Anton et. al. Handbook of Prejudice. Amherst, NY: Cambria Press.

Heitmeyer, Wilhelm (2002). Deutsche Zustände, vol. 1. Frankfurt am Main: Suhrkamp.