Vihtta cavgileami movt sáhttá hábmet oahpahusa álgoálbmogiid ja nationála unnitloguálbmogiid birra

Jurddaš fágaidrasttildeaddji ja ollislaččat

Sáhttá lea ovdamunni bargat fágaidrasttildeaddji nu ahte sápmelaččaid ja nationála unnitloguálbmogiid historjá meannuduvvo sajáiduvvon oassin oktasaš muitalusas Norgga historjjá ja servodaga birra. Okta vejolaš lahkonanvuohki meannudit sápmelaččaid ja nationála unnitloguálbmogiid sierra fáddán, sáhttá leat go muitala ahte unnitloguálbmogat ja politihkka mii sin vuostá lea čađahuvvon, leat fáttát mat ain bohtet oidnosii iešguđet osiin Norgga historjjás servodatfágas ja historjjás. Jus oahpahus sápmelaččaid ja nationála unnitloguálbmogiid birra šaddá sierra bihttán diibmoplánii, de sáhttá leat bahá várra ahte šaddá duođaštussan ahte unnitloguálbmot leat “dat nuppit” mii fas sáhttá mielddisbuktit ahte ovdagáttut mat juo gávdnojit namuhuvvon joavkkuid vuostá, nannejuvvojit.

Girjáivuohta lea lunddolaš, ja buot olbmuin leat eanet go okta identitehta

Go bargá girjáivuođain ja identitehtain, de rahpá dat liibba hárjehit ohppiid jurddašit kritihkalaččat ja ođđahutkkálaččat. Ovtta joavkku siskkobealde dahje maid joavkkuid gaskka, gávdno álo stuora girjáivuohta. Das lea maid girjáivuohta movt olmmoš ipmirda iežas. Iešguđet bealit mis alddámet šaddet dehálaččat iešguđetlágan dilálašvuođain. Dat movt álgoálbmogat ja nationála unnitloguálbmot govahallojuvvojit ovdamearkka dihte oahppogirjjiin, ii soaitte álo deaivat leat seamma go dat maid okta oahppi dovdá, geas lea sámi gullevašvuohta dahje gullevašvuohta muhtin nationála unnitloguálbmogii. Movt máinnaša joavkkuid ja joavkogullevašvuođa birra, sáhttá dovdot luvvejeaddjin go oahpaheaddji deattuha girjáivuođa ovtta joavkku siskkobealde. Ovdamearkka dihtii: Vaikko okta njuolggadus juvddálašvuođas dadjá ahte go doallá kosher (juvddálaš borrannjuolggadusat mat muitalit makkár biepmuid lea lohpi borrat), de leat hui hárvenaš juvddálaččat Norggas geat čuvvot buot dáid borrannjuolggadusaid.

Kultuvra lea dynámalaš sturrodat

Dat sáhttá leat váttis ipmirdit oaivila ja čieŋalvuođa kultuvrralaš govain maiguin ieš ii leat bajásšaddan. Hástalus lea dat go váilot vejolašvuođat jurddašit ođđaláhkái. Jus bissovaš kulturilbmaneamit geavahuvvojit aktiivvalaččat symbolan ovtta joavkku iešvuođaide, de sáhttá dat addit stahtalaš ilbmanemiid ja stereotiippalaš áddejumiid. Go lásse dahje stirduda kultuvrralaš ilbmanemiid juogalágan darvánan oassin muhtin joavkkuide, de addojit olbmuide unnitloguálbmogiin dovdomearkkat maiguin sii ieža eai dárbbašlaččat identifisere iežaset. Ovdamearkka dihtii ovddastit meahccesuopmelaččat dan maŋimus stuora boaldineanadoallokultuvrra Eurohpás, ja dát ealáhusvuođđu sáhttá čilget joavkku ásaiduvvama Østlandii 1600-logus. Dát eallinvuohki lea oallugiidda oassin joavkoidentitehtas, muhto lea dehálaš deattuhit ahte boaldeneanadoallu ii leat doaimmahuvvon máŋgga čuođi jahkái, nu ahte dát ealáhusvuođđu ii leat šat nu dehálaš identitehtadovdomearka oallugiidda dán áigge.

Leage várrogas dahkat ovttaskas oahppi ovddasteaddjin muhtin jovkui

Eurohpáráđi rámmakonvenšuvdna addá earret eará olbmuide geain lea álgoálbmotstáhtus dahje nationála unnitloguálbmotduogáš suddjema vealaheami vuostá. Das čuožžu ahte juohke olmmoš gii gullá álgoálbmogiidda dahje nationála unnitloguálbmogii, ieš galgá beassat válljet háliida go danin meannuduvvot. Jus oahppit geain lea unnitloguálbmoga duogáš háliidit muitalit iežaset birra luohkkálanjas, de sáhttá dat leat riggodahkan buohkaide. Muhto identitehta sáhttá leat priváhta ja dovdduide čuohcci, ja ferte leat várrogas jáhkkit ahte buot oasit ohppiid identitehtas leat dakkárat maid háliidit rahpasit juogadit eará ohppiiguin. Jus oahppi ieš vuolggaha sága, de sáhttá oahppi ovdanbuktin maiddái bohciidit ođđa jurdagiid, go girjáivuohta joavkku siskkobealde deattuhuvvo oahpahusa bokte. Ovdamearkka dihte ii sáhte oahpaheaddji leat sihkar ahte sámi oahppi máhttá hupmat ovttage sámegiela dahje ahte sus leat makkárge čanastagat kulturilbmanemiide dego levgii ja gáktái.

Ii oktage ovttaskas olmmoš ovddas olles historjjá ii ge ovtta joavkku identitehta

Historjjá, dálááiggi, identitehta ja gullevašvuođa sáhttá máŋgga ládje geahčadit. Okta ovttaskas olmmoš ii sáhte earáid ovddas defineret maid dat mearkkaša ahte gullat ovtta unnitloguálbmogii. Jus vállje viežžat olggobealde ovddasteddjiid hupmat sápmelaččaid dahje muhtin nationála unnitloguálbmoga birra, de sáhttá girjáivuohta fas deattuhuvvot go muittuha ahte gávdnojit eanet go okta organisašuvdna ovttaskas unnitloguálbmogiin ja ahte iešguđet olbmuin lea iešguđetlágan oaidnu joavkku historjái, iešvuođaide ja maid dat mearkkaša ahte gullat nationála unnitloguálbmogii dahje leat sápmelaš.

Dat sáhttá leat jierpmálaš ahte oahpahus dahká čielggasin ahte sihke sápmelaččat ja nationála unnitloguálbmogat leat Norgga stáhtaborgárat. Norgga nationála unnitloguálbmogiin lea gullevašvuohta riikii mii lea unnimusat 100 jagi maŋos, sápmelaččain diehttelasat vel guhkit. Go dáinna lea áibbas čielggas, de dat sáhttá eastadit boasttoipmárdusaid, ovdamearkka dihte jus oahppit seaguhit Norgga rom-álbmoga mátkkošteaddji rom-álbmogiin (geat leat stáhtaborgárat eará riikkas). Nállevealaheaddji miellaguottut álgoálbmogiid ja nationála unnitloguálbmogiid vuostá sáhttá maid boahtit oidnosii dajaldagain dego ahte “jávkkehehket olggos dán riikkas” dahje “mannet ruovttoluotta dohko gos bođiidet”.