Mijá vihtta nasjåvnålasj unneplågo álmmuga

Vihtta juohkusa dåhkkiduvvi nasjåvnålasj unneplåhkoálmmugin udnásj Vuonan: Guojna/vuonasuobmelattja, juvdá, rom, miehttsesuobmelattja ja romániálmmuk/táhtera.

Guojna/vuonasuobmelattja

Guojna/vuonasuobmelattja li sijá gierraga gudi Suomas ja Svierigis båhtin ja årrujin Nuortta-Vuodnaj dajt maŋemus tjuohtejagijt. Oasse daj guovlojs ma dálla li gålmå rijkkaj juogeduvvam, lidjin aktisasj guovllon åvddål gå rijkarájájt ásadin. Lidjin ållo aktijvuoda rájáj badjel danen gå tjavtjajt ja gidájt jåhtålin rájáj rastá, ja maŋenagi ienep stuoves årrom dannák 1700– ja 1800-lågon. Moatten sajen årrun guojna/vuonasuobmelattja sierra láttijs. Navti ij lim nav lahka aktijvuohta sijá gaskan, valla nuppe gáktuj vattij dat máhttelisvuodav gielav ja kultuvrav várjjalit (Niemi 2010). Dálla årru moattes gudi ietjasa adni guojnnan/vuonasuobmelattjan aj ietjá guovlojn Vuonan.

Rijkarájá buktin dav, jut dat guojnagiella mav Vuonan ja Svierigin sáhkadin, åvddånij sierra dat suomagielat mav Suoman sáhkadin. Gå Vuonan suomagiella tjállem- ja åhpadusgiellan låhpaduváj, de rievdaj suoma sáhkadimvuohke dárogiela báhkoboanndudagá ja giellaoahpo guovlluj. Sámegiella l aj guojnagielav bájnnám (Lidén 2005).

Guojnagiellaj, dagu ietjá unneplåhkogielajda, vájkkudij Vuona assimilierimpolitihkka garrasit, ja vil uddnik la guojnagiella ájteduvvam giella. Huoman li revitalisierimbargo tjadáduvvam dajt maŋemus 10-15 jagijt – ja giellaaddnij låhko, gudi dálla oahppi gielav, lassán (Schall 2017). Guojnagiella unneplåhkogiellan dåhkkiduváj jagen 2005, ja 2007 rájes li ålov barggam giela standardisierimijn. Buojkulvisá dan bargguj li, giellaj li giellaoahpov dahkamin, ja bájkkenammalágav li rievddadam vaj guojnagiela bájkkenamá galggi tjáleduvvát guojnagiela tjállemvuogijn, ij suomagiela tjállemvuogijn. 

1990-jagijn ásadin guojna organisasjåvnåjt ja gájbbedin Vuona oajválattjajs unneplåhkostáhtusav. Jagen 1997 ásaduváj suomagiella nubbengiellan skåvllåfáhkan. Dan bargon lij Vuona sæbrram Europaráde birástakkonvensjåvnnåj jagen 1989, mij nasjåvnålasj unneplågoj suoddji, buorre doarjjan. Máhttolåpptima ásadimen jagen 2006 mierreduváj suoma- ja guojnagiela li dássásasj giela åhpadusá gáktuj.

Juvdá

Juvdá identitiehtav máhttá vuojnnet åsko ja dábij, kultuvra ja histåvrå gehtjastagájn (Ervin Kohn, VG snjuktjamáno 6. b. 2016). Man ednagav guhtik identifisieri ietjas daj sierra åsijn målssu. Juvdávuodan relijåvnnån li moadda suorge majna l sierra vuojnno sihke åsskuj ja gåktu dat åssko dåjmaduvvá, aj Vuonan. Moadda juvdá e ietjasa ane doajmme åskulattjan ja vuojnni juvdálasjvuodav ienebut kultuvrran gå åsskon (Groth 2015). Huoman li institusjåvnå dagu juvdá sebrudagá Oslon ja Roandemin, ja synagåvggå, guovdásj institusjåvnå sihke åskulasj ja iehpeåskulasj juvdájda aj. Synagåvggå doajmmá åskulasj ja sosiála æjvvalimsadjen, ja moaddásijda l ájnas synagåvgån liehket alla basij ja iellema ájnas dáhpádusáj bále (Døving ja Moe 2014).

Sihke histåvrålattjat ja udnásj Vuonan li juvdá buoragit avtastahteduvvam Vuona sebrudahkaj, sihke sosiálalattjat ja økonomijjalattjat (Døving ja Moe 2014, Midtbøen ja Lidén 2015). Ienemusájn la dárogiella iednegiellan. Gitta nuppát væráldadoaro rádjáj lij jiddisch oassen vuona juvdáj kultuvrraiellemis ja árggabiejvvegiellan moatten sijdan. Moadda juvdájn la lahka aktijvuohta hebreagiellaj, mij la almulasj giella Israelan, duodden arábagiellaj (Schall 2017, Groth 2015).

Juvdá unneplåhkuj Vuonan vájkkudin Holocausta dago garrasit. Sidjij, gudi li bajás sjaddam dajt lågij jagijt maŋŋela doaro, la Holocausta guovdásj oassen sijá juvdá identitiehtas. Vuojnnet nuorap berajbuolva dálla ienebut dættodi juvdá iellema positijva bielijt ja adni dajt vuodon ietjasa juvdá identitiehtav jårkadittjat (Døving ja Moe 2014).

Rom

Vuostasj romfamilja båhtin Vuodnaj 1800-lågo gietjen. Ienemus roma li daj familjaj gierraga, gudi stuoves årromav oadtjun Vuodnaj doaro maŋŋela, ja årru ienemusát Oslon jali ietjá Østlánda guovlojn.

Ietjas roman identifisierit la tjanáduvvam ielle sosiála ja kultuvralasj aktijvuohtaj, ij aktisasj mujttuj vássám ájges. Sidjij la ájnas adnalit aktijvuodav familjajn, fuolkij ja ietjá romfamiljaj rijkkarájáj rastá vaj nahki sosiála vælggogisvuodajt ja aktijvuoda dábijt ja institusjåvnåjt huksat (Aarset ja Lidén 2017).

Romálmmuga identitiehtta l tjanádum duola degu ájnas juogosnårmajt bisodittjat. Da máhtti liehket dagu áldarhierarkijjav vieledit, sierra dábe ma ájnas iellemdáhpádusájda guosski (heja, hávddádime) ja adnet ietjasa vuogijt såbadallamij ja rijdoj tjoavddemij (Engebrigtsen ja Lidén 2010). Romanes gielav ságastit bæjválasj dilen la aj ájnas identitiehta hárráj. Ienemus roma Vuonan li guovtegielaga, romanesgiella iednegiellan ja vil dárogiella.

Danen gå li nav vuojnnusin læhkám unneplåhkoálmmugin, de la rom álmmuk vásedam vijdes ja guhkálasj nuppástimev, mav ájn vásedi. Gávnnuji moadda subttsasa gåktu sidjij e luohteda roman ja e sijájt gehtjada dábálasj aktugasj ulmutjin oasesguovdátjijn, campingsajijn, goahtemárnánin ja barggoåhttsen. Moatten mánájn li vásádusá gåktu ietjá oahppe ja åhpadiddje duosstu sijáv gáttoj. Li aj moattes gudi vásedi látte e diede jalik máhte man guhkev Vuona rom álmmuk la læhkám rijkkaj tjanáduvvam, ja jut sij li Vuona stáhtaviesáda daj jåhtte romulmutjij vuosstebiellen.

Vuona rombirrasin la sisŋelt sjaddam nanos tjanástahka dajda aktugasj stuorrafamiljajda. Romálmmuk ásadin ietja Rom rádev jagen 2016, duola degu danen vaj galgaj sjaddat álkkep aktan barggat sierra familjaj gaskan gå guládalli Vuona oajválattjaj ja romálmmuga kultuvra åvddånahttema vidjurij.

Miehttsesuobmelattja

Miehttsesuobmelattja, jali ulmutja gejn la miehttsesuobmelasj beraj, li daj suobmelattjaj gierraga gudi jåhtin Svierigij dalloj 1500-lågo låhpan ja vijddásappot Vuodnaj dannák 1600-lågo vuostaj bielle ájggudagán. Vuonan årrujin ienemus miehttsesuobmelattja Finnskogenij Hedmárkkuj, valla tjoahkkáj årrujin miehttsesuobmelattja 40 suohkanijda Østlánda guovlon.

Ij lim makkirak javladum assimilierimpolitihkka miehttsesuobmelattjaj gáktuj. Vuona åbbålasj åvddånibme sebrudagán ja politihkka vájkkudij váj dárojduhttemprosæssa álgaduváj mij miehttsesuobmelattjajda aj vájkkudij. Dimmbarij dárbbo lassánij ja juo 1600-lågon gielldin dåjmadit dav árbbedábálasj, dålusj ednambarggodábev manna vuovdijt boalldin ja sjattojt dajda ednamijda sáddjijin. Dat lij sierralágásj dáhpe gåktu sáddjit, vuostatjin tjuollin ålles vuovdev muhtem guovlon ja dibddin dav gåjkkåt jagev jali guokta jage. Ja de de tsahkkidin ålles guovlov buollet ja maŋŋela buollema de sierra råhkåsájojt (buollemrågå) sáddjijin gunáj sisi. Jagev maŋŋela tjoaggin dajt sjattojt.

Skåvlån galggin dárustit, mij merkahij ettjin besa suomastit. Danen ij aktak desti miehttsesuomagielav ságasta, vájku vil aktugasj bágo ja viek ållo bájkkenamá li várjjaluvvam, sierraláhkáj Finnskogenin.

Man mudduj miehttsesuobmelattja jali miehttsesuobmelasj berraha ulmutja, dåbddi ietjasa histåvrråj ja kultuvrraárbbáj tjanástagám, rievddá. Valla 1970-jagij rájes li barggam miehttsesuobmelattjaj árbbedábijt revitalisierimin, berustibme ietjasa miehttsesuobmelasj ruohtsajt berajdutkama baktu gávnnat la lassánam, suoma gásstanamá ja suomagielak bájkkenamá galbajda li adnuj váldeduvvam. Finnskogenin li 1970 rájes ásadam jahkásasj Finnskogbiejvijt, gålmå bæjvvásasj kultuvrrafestiválla mij ávvudaláduvvá Svullrya bájken Grue Fingskogenin. Festiválla rabáduvvá gå “Republikken Finnskogen” (Finnskogena republihkka) almoduvvá.

2000-jagijn guládallin stáhtta ja miehttsesuobmelasj dávvervvuorkká dan birra galggi gus bessat ietjasa tjoakkáldagájt ráddit ja dávvervuorkájt åvdedit. Jagen 2005 mannin dá musieja aktan Norsk Skogfinsk Museum namá vuolláj (Vuona miehttsesuobmelattjaj Dávvervuorká). Dan dávvervuorkán la dálla guovdásj barggon miehttsesuobmelattjaj histåvråv kultuvrav ja dábijt suodjalit ja gaskostit, valla siján la uddni dåssju akta boares skåvllåhuonaj manna l háldadus, girjjevuorkká ja vuosádus. Dávvervuorká stivrra ja bargge li guhkijt, aj miehttsesuobmelattja berustiddjij birrasijn, barggam åttjudit oajválattjajs ruhtadimev stuoráp dávvervuorkáviesov tsieggitjit vaj nahki miehttsesuobmelasj kultuvrraárbev suodjalit ja gaskostit(Lien 2017).

Románi/táhtera

Dat juogos gudi uddni ietjasa gåhtjudi “románi” jali “táhterin”, li daj familjaj gierraga ma Vuodnaj båhtin Svieriga baktu 1500-lågon ja maŋŋela. Sij li uddni segadum juogos gejn la sierra oahppodásse, iellemaktijvuohta, iellemdille, iellemvuojnno ja viessomvuohke, ja årru sierra guovlojn Vuonan. Guovdásj oasse muhtemij juogosidentitiehtas la ájn gålggåm, oasástallam ja duodjuhibme. Avtabuohta li gålggåma ævto aj rievddam, ij la desti nav ednagit sisbåhtusijda tjanáduvvam ja moaddásijda l juohkusin farra ienep dakkár sosiála dahko, sierraláhkáj giesen.

Ienemus oasen Vuona románi ulmutjijs la dárogiella vuostasj giellan. Románigiella/vuona románi la moaddásijda huoman ájnas dasi gåktu ietjasa dádjadi táhterin/románi ulmutjin. Assimilierimpolitihka diehti li moadda románi ulmutja/táhtera sælldásit gielasa massám, sierraláhkáj nuorap buolvva. Avtabuohta adni moaddása árggabæjválasj dilen bágojt ja buojkuldagájt ja ma li ájnnasa sijá identitiehttaj. Ulmutjij, familjaj ja birrusij gaskan varijieri man mudduj románi bágo ja buojkuldagá ájn bæjválattjat aneduvvi.

Moaddása li mihá gå romániálmmugij/táhterijda gulluji, valla máhtti liehket vehi várrogisá ietjasa identitiehtav vuosedit ålgolt. Nágina li aj vásedam stuorra sebrudagán li gátto ja negatijva guotto sijá vuosstij, ja li aj vásedam bilkkedimev ja givsedimev. Nágina balli jus berustibme románi ulmutjij gáktuj lassán, duola degu skåvlåj åhpadimen, de ihkap stigmatisierim lassán. Iehtjáda li vas duola degu sæbrram organisasjåvnåjda ma dåjmalattjat barggi ja hierediddje vuogij milta åvdedi románi ulmutjijt/táhterijt berustimijt ja árbbedábijt suoddjiji.

E ga guorrasa gåktu galggá vássám ájgev árvustallat. Madi nágina tjuottjodi hæhttu “tjielgadit vássám ájgev”, de iehtjáda vas miejnniji hæhttu “dibddet vássám ájgev liehket vássám ájggen” (Lidén ja Aarset 2017). Dav maŋep sávadusáv máhttá dádjadit nav vaj dát álmmukjuogos uddni váset ietjasa ållåsit avtastahteduvvam ja Vuona sebrudahka l sijáv dåhkkidam, valla nuppet bieles la vas dakkár måråstibme jus ienebut snuogga vássám ájgen de ihkap dat ienep stigmatisierimav buktá.