Juogosvassje

Juogosvassje l tjoahkkebuojkuldahka mav adná tjielggitjit guottojt maj ietjá juohkusijt ålgolt, rasisma ja antisemittisma rájes gitta homofobijaj ja gáttojda sijá vuosstij gudi li doajmmahiereduvvam. Ulmutja gudi muhtem juohkusijt vasjodi, álu ietjá juohkusijt aj vasjodi.

Gåktu moatte lágásj juogosvassje háme li aktij tjanáduvvam

Jagen 2011 almoduváj guoradallam «Intolerance, prejudice and discrimination. A. European report» (Gierddamahtesvuohta, gátto ja nuppástibme. Europalasj diedádus). Guoradallama diedo vuosedi gåktu guhtta sierra juogosvassje aktij gulluji: homofobija, islámafobija, rasissma (biologijjalasj), antisemittissma, vassje ådåboahttij ja nissunij vuosstij. Sij gudi ienemus tjuokkajt oadtju muhtem lágásj juogosvasjen, oadtju aj gasskamærrásattjat ienep tjuokkajt dåj ietjá vassjevuodajn.

Dat duodas dutkamijt gáttoj birra ma lidjin juo Gordon Allport ájge: jut da sierra gátto aktij gulluji, ja nappu l juoga mij la åbbålattjat dáj gáttojn (dassta boahtá ieŋŋilsgielak buojkuldahka Generalized prejudice (generalisieriduvvam gátto).

Vassje nágin juohkusij vuosstij

2011 guoradallama dutke adni buojkuldagáv juogostjalmostahteduvvam vassje (vassje muhtem juohkusij vuosstij), mav dánna lip juogosvassjen oanedam. Dájna oanádusájn massep buojkuldagás ájnas tjuokkav/vuojnov: dujna máhtti liehket gátto nágina vuosstij danen gå jáhká sij muhtem visses juohkusij gulluji, vájku sij gejda dát guosská, e ietjasa juohkusin ane jali e guorrasa gåktu dát juogos tjielggiduvvá. Navti gátto båhti dassta gå sån gænna li gátto, dajt visses juohkusij tjadná. Dát juogosfokus máhttá, ienep jali binnep, guosskat visses juohkusijda sebrudagán.

Buojkuldagáv juogostjalmostahteduvvam vassje almodij vuostasj bále tujskak dutke William Heitmeyer (2002). Sån ja ietjá dutke gudi barggin Bielefelda universitiehtan Tysklándan lidjin måttijt jagijt guoradallam man vijddása lidjin muhtem visses gátto gæjvvanam Tysklándan. Sijá bargoj vuodon lij Allporta definisjåvnnå jut gátto li negatijva generalisierima. Valla ienemusát gæhttjin gåktu gátto doajmmin sosiálalattjat ja sebrudakdiedalattjat. Tjuottjodus (tesa) la gátto visses juohkusij gáktuj li sierraláhkáj gæjvvanam visses sebrudagán. Makkir gátto li, gåktu da li dagáduvvam ja gåktu da aktan doajmmi vuolggá dassta makkir funksjåvnåv jur da gátto galggi dievddet guoskavasj sebrudagán.

Euråvpån li gátto uddni ådåboahttij, juvdáj, gábbmis ulmutjij, muslijmaj, nissunij ja homofijlaj vuosstij. Gávnnuji aktijvuoda dáj gáttoj gaskan divna EU rijkajn, valla sihke gæjvvanibme, sisadno ja aktijvuoda daj gáttoj gaskan målssu rijkas rijkkaj. Duola degu li negatijva gátto ådåboahttij vuosstij viehka mudduj gæjvvanam Stuorra Britanniján, sæmmi båttå gå dåppe l viehka binná antisemittissma. Italian li dutke gávnnam binná gáttojt gábbmis ulmutjij vuosstij (guoradallamin definieriduvvam rasissman), ja lulleeurohpá rijkajn vas ienemusát homofijlajt gielldi. Guoradallama lulleeurohpá rijka Polen ja Ungárra, sierrani danen gå dåppe li viehka ållo gátto divna juohkusij vuosstij.

Juogosvassje demokratijja vuosstebiellen

Dutke miejnniji juogosvassje oajvveájádus la sierra stáhtusa ideologijjaj gaskan, duola degu dakkár vuojnno jut sierra juohkusijn la sierra árvvo. Juogosvassje vuoset åbbålattjat muhtem juohkusa aneduvvi árvodibmen (Zick aktan iehtjáda 2009). Dákkár hæjos adno la aj oajvvemærkkan oalgespopulisstalasj ja –ekstremismalasj ideologijjajn. Danen vuojnni dutke avta bielen lahka aktijvuodajt dakkár åbbålasj gæjvvanam gáttoj gáktuj ja nuppe bielen vas oalgespopulissma ja –ekstremissma. Juogosvassje sebrudagán máhttá populismav ja ekstremismav dahkat bivnnusin, danen gå dá ideologijja jur bælosti ieridisájt ja adni muhtem sebrudakjuohkusijt hæjobun.

Dutke li aj gávnadam juogosvassje l tjanádum autoritera miellaj, hierarkijja sebrudakvuojnnuj ja moattebelakvuoda vuosteldibmáj. Navti li gátto lahkasit tjanáduvvam vuosstedemokráhta, jali ajtu iehpedemokratijjalasj guottojda, ja vil vuosstálasstemij migrasjåvnnåj ja tjalmijda tjielgas moattebelakvuohtaj majt dat buktá.

Jasskisvuodav fállat hieredibmen

Vuojnnep juogosvassje la kategorijja manna li dakkár vuosstedemokratijja ja ekstriema biele, valla manna aj li dakkár unnep rabddamærálasj ålgodiddje guotto. Dat la miellagiddis gå vuojnnep rádijt hieredime gáktuj ma åvddån båhti dát dutkamis. Dáj rádij vuodo l dat dåbdåstus, jut gáttoj ja juogosvassje ájnnasamos doajmma l vaddet iesjdåbdov ja sebrulasjvuodav, tjielgga jáhkov “mij-aktijvuoda” birra mij bissu gå galggá “dåj iehtjádij” ájtojt duosstot.

Ájádus jut juogosvassje vásstet sebrudagá hásstalusájda, merkaj hieredibme hæhttu vaddet viek dárkkelis tjielggidusáv sebrudagás: mij sebrudagán juogosvasjev sáddji, makkir juohkusijda dat vájkkut ja mij la sivvan gå jur dá juohkusa gierddi. Iehpesihkarisvuoda vásádusáj duogen máhtti liehket duohta ássje, dagu bargodisvuohta ja hæjosvuohta. Europalasj sebrudagáj vuodulasj hásstalus sjaddá de jasskisvuodav fállat álmmugij ietjá viehkkenævoj baktu farra gå unneplågojt ålgodit, mij juogosvasje baktu dáhpáduvvá.

Girjálasvuohta